Ohita navigointi

Tapaus Eveliina Lappalainen kuohuttaa

Eveliina Lappalaisen surmatapaus. Kuva: Matias Orola.

Kesäkuussa 2004 korkein oikeus alensi hovioikeuden langettaman murhatuomion tapoksi Eveliina Lappalaisen surmajutussa, ja surmaaja vapautuu vankilasta jo ensi kesänä. Niin oikeusoppineet, kansa kuin oikeusministerikin ovat arvostelleet tuomiota.

Marraskuinen ilta oli kohtalokas Eveliina Lappalaiselle
Imatralainen Eveliina Lappalainen, 14, oli pyöräilemässä kotiinsa tiistai-iltana 14.11.2000, kun Otto Martikainen, 15, oli kohdannut hänet tiellä, tarttunut tyttöön kiinni ja lyönyt tätä nyrkillä pään alueelle. Lappalainen oli tehnyt vastarintaa, yrittänyt paeta ja huutanut apua, mutta Martikainen oli jatkanut nyrkillä lyömistä, minkä seurauksena Lappalainen oli menettänyt tajuntansa ja kaatunut maahan.

Tapahtumasarjan jälkeen Martikainen oli siirtänyt Lappalaisen pyörätien viereisen ojan penkalle ja työntänyt hänet alas ojaan. Ojassa Martikainen oli seisonut Lappalaisen päällä ja kuristanut häntä kaksin käsin kurkusta. Lappalainen oli kuristamisen aikana liikehtinyt. Liikkumisen loputtua Martikainen oli lopettanut kuristamisen, noussut ojasta pyörätielle, siirtänyt tielle jääneen Lappalaisen polkupyörän lähemmäksi tätä ojan penkalle ja poistunut paikalta.

Eveliina Lappalainen oli löydetty seuraavana aamuna 15.11.2000 kuolleena. Kuolinsyytutkimuksen mukaan kuoleman välitön ja perussyy oli ollut veden ja mudan hengittämisestä seurannut tukehtuminen. Ilta Sanomat kertoi tammikuussa 2002, että Eveliina Lappalaisen tappanut Martikainen oli osallistunut ennen surmaa kahteen kouluperformanssiin, joiden aiheina olivat mummonryöstö ja murha. Oppilaiden videolle kuvaamat performanssit oli toteutettu aivan surmapaikan läheisyydessä.

Oikeusasteilla erimielisyyksiä surman tuomitsemista
Eveliina Lappalaisen surmasta epäilty Otto Martikainen pidätettiin tammikuussa 2002 ja saman vuoden kesäkuussa Imatran käräjäoikeus päätti langettaa hänelle seitsemän vuoden vankeusrangaistuksen nuorena henkilönä tehdystä taposta. Käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan "surmaamistapa tai muutkaan esille tulleet seikat eivät osoittaneet sellaista erityistä raakuutta ja julmuutta, että Otto Martikaisen tekoa olisi voitu pitää murhana."

Tapauksen molemmat osapuolet valittivat käräjäoikeuden päätöksestä ja syksyllä 2002 surmatapausta käsiteltiin hovioikeudessa. Kouvolan hovioikeus poikkesi omassa kannassaan täysin Imatran käräjäoikeuden päätöksestä pitäessään Eveliina Lappaisen surmatekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeuden mukaan surmaan syyllistynyt Martikainen oli toiminut teon aikana ja sen jälkeen täysin kylmäverisesti, hänen teolleen ei ollut minkäänlaista motiivia ja se oli kohdistunut satunnaiseen vastaantulijaan.

Eveliina Lappalaisen surmatapaus. Kuva: Matias Orola."Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden Otto Martikaisen syyksi lukema tappo oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla... Ihmisen surmaaminen käsin kuristamalla ja hukuttamalla vaati poikkeuksellisen voimakasta surmaamistahtoa", hovioikeuden päätöksessä todettiin. Kouvolan hovioikeus tuomitsi Martikaisen nuorena henkilönä tehdystä murhasta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen.

Korkeimman oikeuden mukaan "surmaa ei harkittu vakavasti"
Otto Martikainen ei tyytynyt Kouvolan hovioikeuden antamaan päätökseen ja hänelle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Martikainen vaati mm., että "syyte nuorena henkilönä tehdystä murhasta hylätään ja hänen katsotaan syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyyn pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen ja että tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan".

Valittaminen kannatti Martikaiselle, koska kesäkuussa 2004 korkeimman oikeuden oikeusneuvokset päättivät kumota hovioikeuden tuomion kohdan, jossa Martikainen oli tuomittu nuorena henkilönä tehdystä murhasta yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden aiemmin tekemä päätös tuli voimaan ja hovioikeus tuomitsi Martikaisen nuorena henkilönä tehdystä taposta seitsemäksi vuodeksi vankeuteen.

"Martikaisen toiminnasta sellaisenaan ei voitu päätellä määrätietoisuutta, vaan 15-vuotiaan Martikaisen suunnittelemattomasti alkanut teko oli ilmeisesti edennyt hallitsemattomalla tavalla... Martikaisen teko on epäilyksettä sinänsä ollut raaka ja julma", korkeimman oikeuden oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Gustaf Möller, Mikko Tulokas, Eeva Vuori ja Juha Häyhä totesivat

Surmatyön tehnyt Martikainen vapautunee jo heinäkuussa 2005 - KKO:n tuomiota arvosteltiin ministeritasoa myöten
Ensikertalaisena vankina Martikainen voi vapautua vankilasta suoritettuaan puolet korkeimman oikeuden hänelle määräämästä seitsemän vuoden tuomiosta. Martikaisen vangitsemispäätös tehtiin tammikuussa 2002, joten hänellä on mahdollisuus päästä ehdonalaiseen jo ensi heinäkuussa 2005. Eveliina Lappalaisen omaisia korkeimman oikeuden tuomio ei tuoreeltaan miellyttänyt. "Tällä päätöksellä korkein oikeus polkaisi Eveliinan vielä syvemmälle mutaojaan", Lappalaisen isosisko totesi Ilta Sanomissa 23.6.2004.

Oikeusministeri Johannes Koskinenkin ryhtyi arvostelemaan korkeimman oikeuden henkirikostuomioita Yle24:n uutisissa heinäkuussa 2004. Koskinen viittasi kommenteissaan mm. Eveliina Lappalaisen surmatapaukseen, jossa murhatuomio oli lievennetty tapoksi, ja patisti korkeimman oikeuden tuomareita miettimään linjauksiaan uudestaan. Myös eduskunnan lakivaliokunta kertoi heinäkuussa aikovansa selvittää korkeimman oikeuden linjanvetoja.

Eveliina Lappalaisen surmatapaus. Kuva: Matias Orola.Aamulehden 15.7.2004 haastattelema KKO:n jäsen Gustav Möller piti oikeusministeri Johannes Koskisen kritiikkiä yllättävänä. Möller huomautti, etteivät oikeusministerit yleensä puutu lainkäyttöön länsimaissa. Möllerin mukaan korkein oikeus ei muuta linjaansa yksittäisten mielipiteiden takia. Asia on eri, jos eduskunta säätää lakeja, joiden mukaan rangaistuksia tulee korottaa.

Rikosoikeuden professorin mielestä murhan pitäisi olla henkirikoksen perustyyppi
Pohjoissuomalaisen Kalevan haastattelema Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen oli heinäkuussa 2004 sitä mieltä, että murhan tunnusmerkistö on epäonnistunut ja nykyinen tulkintalinja on väärä. Utriaisen mukaan murhan pitäisi olla henkirikoksen perustyyppi, joka täyttyy silloin, kun ihmiseltä riistetään henki tahallisesti.

"Korkeimman oikeuden mielestä ihmisen tappaminen nopeasti ilman enempiä kärsimyksiä ei ole raakaa tai julmaa. Ajatellaanpa vaikka teloittamista, jossa ihminen tapetaan päähän ampumalla, kyllä se useimpien ihmisten mielestä on todella raakaa", professori Utriainen sanoi Kalevan sunnuntainumerossa 4.7.2004.

Taloustutkimuksen Aamulehden tilauksesta tekemän selvityksen mukaan laajempikin rintama suomalaisista haluaisi koventaa henkirikoksista annettavia rangaistuksia. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista, 82 prosenttia, pitää tappo- ja murharikoksista annettavia rangaistuksia liian lievinä. Rangaistuksia pitää sopivina 13 prosenttia. Yksikään vastaajista ei pitänyt rangaistuksia liian ankarina.

Artikkelin lähteet
Eveliina Lappalaisen surmatapaus. Kuva: Matias Orola.Korkeimman oikeuden ratkaisu, KKO:2004:63
Vankeinhoitolaitoksen vapautumissäännökset
Kaleva.plus.kotimaa -verkkolehti 4.7.2004
Aamulehden teettämä asenneselvitys 11.7.2004
Etelä-Saimaa -verkkolehti 10.1.2002 ja 23.6.2004
Iltasanomat.fi-verkkolehti 19.1.2002 ja 23.6.2004
YLE24-uutiset 22.6.2004, 13.7.2004 ja 15.7.2004
Jutussa esitetyt kuvat on ottanut Matias Orola



Matias Orola 18.07.04
matias.orola@toimitus.hattu.net

Katso myös
» Oikeusasteiden tuomiot Eveliina Lappaisen surmajutussa
» Suomen rikoslaki Finlex-säädöskokoelmassa