Ohita navigointi

Lakkautettavan raitiolinja 2:n kyydissä

Vm. 1959 raitiovaunu viimeistä kertaa linjan 2 päätepysäkillä Katajanokalla. Kuva: Lauri Räty. Tiukan säästökuurin alla olevan Helsingin asukkaille tulee jatkuvasti tietoja nuorisotalojen, koulujen ja terveysasemien lakkauttamisista tai toimintojen supistamisista. Tiukkoja säästöpäätöksiä on sadellut myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen suunnalta ja vuoden sisällä vanhat vm. 1959 vaunut lähtevät romuttamolle, linjan 1 liikennettä supistetaan tuntuvasti ja raitiolinja 2 sekä bussilinjat 79V ja 54B lakkautetaan. Matias Orola vieraili hautajaisiaan odottavan linjan 2 kyydissä ja avustava kuvaaja Lauri Räty oli paikalla vuoden 1959 raitiovaunun viimeisellä ajokierroksella. Jutun kaikki ratikkakuvat henkivätkin 1950-luvun tunnelmaa.

Kello 6.31 ja 6.41 Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) raitiolinja 2:n ensimmäiset vuorot kaartavat Hämeentien mutkasta Hakaniemen torin pysäkkialueelle. Kyseessä ovat 6-akseliset raitiovaunut, joita valmistettiin liikennelaitokselle 1970 ja 1980-luvulla. Ihmettelen, äimistelen ja nousen varovasti sisälle vaunuun. Missä ovat vuonna 1959 valmistuneet vanhanmalliset neliakseliset vaunut? "Ne poistettiin liikenteestä vähän aikaa sitten toukokuun lopussa", kertoo raitiovaunua ajava Jari. "Lähtivät kai romuttamolle". Samalla hetkellä mieleeni palaavat vanhan vaunun tuoksut, katossa helottavat hehkulamput ja vedettävät pysäytysnarut. Ne ovat jääneet nyt historiaan.Todellisuus on käynnissä - raitiolinjan 2 alasajo on alkanut säästöjen toivossa. Ensimmäinen askel näihin säästöihin tuli jo toukokuun viimeisellä viikolla 28.5.2003, kun Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti, että raitiolinja 2 tullaan lopettamaan kokonaan ensi vuonna 2004 ja linjojen 1 ja 1A liikennettä supistetaan. Näistä toimenpiteistä syntyy lautakunnan mukaan kokonaissäästöjä vuositasolla vähintään 1,1 miljonaa euroa. "Toisaalta ymmärrän ja toisaalta ihmettelen säästöjä. Ykkösen linjallakin on kuitenkin ollut kohtalaisesti matkustajia", kuljettaja Jari toteaa. Olisinkin halunnut tietää, millä perusteilla HKL on asettanut lakkautuslistalleen juuri linjat 1, 1A ja 2? Yritin kahtena päivänä tavoittaa puhelimitse liikennelaitoksen organisaation suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläistä, mutta syystä tai toisesta Vepsäläisen puhelimeen ei vastattu. Mielenkiintoista on myös se, että kovan säästökuurin keskellä Helsingin kaupungin liikennelaitos on halunnut kynsin hampain pitää kiinni raitiolinjan 9 toteuttamissuunnitelmasta.

Vm. 1959 raitiovaunun ohjaamossa kuljettajien käytössä oli vanhempaa tekniikkaa. Kuva: Lauri Räty.

Uusien ratikoiden etuna parempi ohjaamotekniikka
Jarin ohjastama ratikka kulkee kohti Katajanokan laivaterminaaleja Rautatieaseman edessä. Hiljalleen aamuliikenteen keskellä liukuva raitiovaunu ei voi väistellä eteen kaartavia autoja ja muita menopelejä ja siksi ratikan ohjastajalla onkin kova työ pitää vaununsa ehjänä etenkin pahimpina ruuhka-aikoina. "Autoilijoiden kanssa on ihan karseeta välillä. Varsinkin perjantaisin", Jari toteaa. Liikenteen lisäksi raitiovaununkuljettajan pinnaa voivat kiristää vaikkapa vanhempien ratikkamallien ahdas ohjaamo, huono ilmanvaihto ja uudempia vaunuja alkeellisempi tekniikka. "Matalalattiavaunuissa on mm. gps-tekniikkaa ja kuljettajan henkilökohtaisen älykortin avulla määräytyvät ohjaamoasetukset. Uudessa mallissa on kuitenkin talviliikenteeseen liittyvät ongelmansa, koska vaunujen nivelissä ilmenee yleensä vikoja pakkasen ja lumen keskellä. Lumipyryssä vanhat vuoden 1959 vaunut kulkivat kaikkein parhaiten ja varmimmin." Tekniikan värittämässä ja miesvaltaisessa raitioliikenteessä nähdään kasvavissa määrin myös naiskuljettajia. Jarin mukaan koulutuskursseilla naisia on nykyisin noin neljännes kaikista opiskelijoista.

Vanhanajan matkustamossa on omaleimainen tuoksunsa ja tunnelmaa luovat hehkulamput. Kuva: Lauri Räty.
Kuljettaja viihtyy työssään jo palkankin puolesta
Stockmannin kohdalla kakkonen kaartaa Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle. Jarin ohjaamoradio soi hiljaa, eivätkä sen äänet erotu matkustajien korviin. Mitä Jari oikein kuuntelee? "Näin aamuisin kuuntelen Kiss FM:aa, Radio Citya, Radio Novaa ja Suomi Popia". Kaikissa vanhemmissa raitiovaunuissa kuljettajalla ei ole kuulemma edes radiota, joten etuoikeuttaan kannattaa tilaisuuden tullen käyttää. Jari näyttää rentoutuneelta ja kokeneelta raitiovaunun ohjaimissa. Hän työskentelee HKL:n palveluksessa jo kolmatta vuotta ja nykyinen työ maistuu nuorelle miehelle mainiosti. "Kiinnostuin yhdessä vaiheessa tästä hommasta ja päätin mennä kursseille tavoitteenani raitiovaununkuljettajan ammatti. Olen vielä virkavapaalla edellisestä työpaikastani, mutta sinne en enää palaa. Kyllä tämä raitiovaununkuljettajan työ sen edellisen rahallisesti voittaa. Täytyyhän ottaa huomioon, että pääkaupunkiseudulla ollessaan tarvitsee muuta maata maata enemmän rahaa asumiseen ja elämiseen", Jari korostaa.

Vuosimallin 1959 raitiovaunu viimeistä kertaa päätepysäkillään Linjoilla 30.5.2003. Kuva: Lauri Räty.
Keskustalinjoilla eniten järjestyshäiriöitä
Raitiovaunumme on kiitänyt läpi Aleksanterinkadun ja Kruununhaan ja viilettää nyt jo Katajanokan puolella. Lähinnä työhön menevistä ihmisistä koostuva matkustajajoukko vaikuttaa rauhalliselta, eikä järjestyshäiriöitä Jarin mukaan muutenkaan ilmene merkittävästi hänen linjoillaan. "Ajamillani vuoroilla ei ole yleensä kummempia rähinöitä. Linjat 3 ja 4 ovat ehkä kaikkein rauhattomimpia ja niissä on ilmennyt usein ongelmia. Tämä johtuu mm. siitä, että edellämainitut linjat kulkevat aivan ydinkeskustan läpi, kun taas esimerkiksi linjojen 1 ja 8 reitit ovat hiukan sivummalla", Jari sanoo. Kirjoittaessani tiukkaan tahtiin muistiinpanoja 1970-lukua edustava raitiovaunumme kääntyy jo päätepysäkilleen Katajanokan terminaalien edustalle. Raitiovaununkuljettaja Jarilla on edessään vielä useita työtunteja vasta käynnistyneen päivän aikana, vaikka oma työkeikkani raitiovaunun kyydissä on jo päättymässä. "Raitiovaununkuljettajan työtuntimäärä on yleensä 7,5-8 tuntia päivässä. Ehdimme pitämään normaalit kesälomat, koska HKL:ssa on töissä opiskelijoita kesä- ja syyslomasijaisina." Näihin sanoihin päättyy yhteinen taipaleemme. Kiitän Jaria, toivotan hänelle hyvää jatkoa ja jätän taakseni raitiolinjan 2.

Viimeinen liikenteessä ollut vm. 1959 raitiovaunu lähti päätösmatkalleen raitiovaunuhalliin. Kuva: Lauri Räty.
FAKTA: HELSINGIN LIIKENTEEN SÄÄSTÖKUURI

- Helsingin joukkoliikennelautakunta laittaa suuntaviivat HKL:n talouteen
- vuoden 2004 talousarvioon ja vuosien 2004 - 2006 taloussuunnitelmaan on sisällytetty raitiolinjan 2 ja bussilinjojen 79V ja 54B lopettaminen sekä linjojen 1 ja 1A liikenteen supistaminen
- Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen tiukentuessa entisestään ensi vuonna, voinevat helsinkiläiset varautua lisäsäästöihin ja -supistuksiin niin joukkoliikenteessä kuin muissakin julkisissa palveluissa.



Teksti: Matias Orola, kuvat: Lauri Räty 12.6.2003
matias.orola@toimitus.hattu.net, fym@hattu.net

Katso myös
» Helsingin kaupungin liikennelaitos
» Suomen raitiotieseuran liikennetietoutta