Ohita navigointi

Oma koti turhan kallis

Ensiasuntoon muuttaminen ei ole aina ruusuilla tanssimista. Seuraava kolmikko kertoo omista kokemuksistaan ensiasuntoon muuttamisesta.

Sopu sijaa antaa

”Jos ei ihan pienestä jaksa stressaantua, niin soluasuminen on jopa ihan viihtyisää”, insinööri opiskelija Kimmo kertoo.
Kimmo, 23, opiskelee Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa insinööriksi. Lukion ja armeijan jälkeen Kimmo muutti ensin omaan vuokra-asuntoon asumaan.”Jäin asumaan omilleni, kun äitini muutti pois pääkaupunkiseudulta. Kavereita ja tuttua ympäristöä en halunnut jättää, joten hommasin oman luukun.”Omilleen muuttaminen on suuri askel.Vastuun kantaminen omista asioista kasvaa entisestään.
”Yksiöön muuttaminen oli mahtavaa. Tuntui niin vanhalta ja nyt kolme vuotta myöhemmin soluasuntoon muuttaminen tuntui ehkä nuorentavan.Vuokra puolittui ja musta tuli helsinkiläinen”, Kimmo kertoo elämän muutoksistaan.

Nyt vajaan vuoden solukämpässä asuneena Kimmo kertoo ennen muuttamista ilmenneiden soluasumiseen liittyvien ennakkoluulojensa käyneen asumisen myötä aika hyvin toteenkin.”Ennakkoluulot vastasivat aika hyvin todellisuutta. Vessat ovat törkyisiä ja liesi on pilalla. Muuten yleinen siisteys säilyy aika mukavasti. Ei likaisia astioita esimerkiksi tiskipöydällä.Myös Hesarin tilaus porukalla on ollut ihan positiivinen juttu. Jos ei ihan pienestä jaksa stressaantua,niin soluasuminen on jopa ihan viihtyisää”, Kimmo kertoo. Neljän hengen solukämpästä löytyy Kimmon mielestä miinuspuolia.”Yleinen siisteys on miinusta ainakin meikäläiselle. Kun kukaan ei tee mitään yhteisten tilojen eteen, niin juuri siltä näyttää soluasunto.”Muiden soluhuoneiston kämppiksien kanssa ei Kimmo kertomansa mukaan tule juurikaan jutelleeksi pitkiä keskusteluita, vaikka toimeen huonetoverit kyllä muuten tulevatkin.

Omaan kämppään muutto heti, kun opiskelut loppuvat

Kimmo kertoo saaneensa soluasunnon suhteellisen nopeasti viime kevät-talvena:Alle kuukaudessa hänelle tarjottiin soluasuntoa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä eli HOAS:ilta. Asunto on hänen kertomansa mukaan mukavalla paikalla ja ihan hyvä kuntoinen, eikä ole mikään kauhean iäkäskään rakennus. Kimmon muuttaessa sinne, asunto oli jo valmiiksi kalustettu, jota tosin hän ei itse ollut HOAS:ilta edes etukäteen ennen asuntoon muuttoaan kuullut. Neljän henkilön kesken jaettavaksi tarkoitetusta koko soluasunnossa, jossa keittiö ja olohuone ovat kaikkien neljän yhteiskäytössä, 1 huone (13,5 neliötä) veloittaa Kimmon kukkarosta vuokran 255e/kk. Kimmo kertoo elättävänsä itsensä saamillaan tuilla, joita hän saa 430 e/kk. Vuokran lisäksi maksettavaksi tulee puhelinlasku. Ja tietysti näiden lisäksi tulee vielä muita omia rahamenoja. Lisätienestinä Kimmo ajaa taksia keikka hommana. Siitä hän saa mukavasti lisää ropposia tukien tueksi. Lainaa hänen on tarkoitus ottaa ehkä ensi tai sitä seuraavana vuonna rahoittaakseen elämisensä ja opiskelunsa. Muidenkin opiskelijoiden tavoin Kimmo on kanssa tottunut jokaisen saamansa rahallisen sentin viilaukseen,jotta rahat riittäisivät elämiseen ja kaikkeen muuhunkin tarpeelliseen.”Rahat eivät käytännössä lopu, koska rahat ovat aina loppu. Mutta joskus olen turvautunut äipän opintotukeen”,hän kertoo. Kimmolla on opiskeluitaan Stadiassa jäljellä vielä ainakin 3 vuotta.
Solusta tuleva insinööri kertoo muuttavansa heti pois,kun pääsee takaisin työelämään.”Solukämpässä on ihan mukavaa asua, mutta tyttöystävän luona on mukavampaa”, Kimmo sanoo.(MK)



Yhdessä asumisen ihanuutta

Mira, 18, muutti syyskuun alussa yhteiseen asuntoon poikaystävänsä Henrin kanssa. Syy aikaiseen poismuuttoon kotoa perheen huomasta, johtui siitä, ettei Mira tullut toimeen perheensä kanssa monista yrityksistä huolimatta. Sitä suurempi syy muuttoon oli kuitenkin halu itsenäistyä ja asua yhdessä poikaystävän kanssa. “Yksin asumiselta odotin erityisesti vapautta, itsenäisyyttä ja omaa rauhaa” Mira kertoo. “Mitään suurempia yllätyksiä asumisen suhteen ei ole ilmaantunut, vaan kaikki on mennyt suunnilleen niin kuin on pitänytkin.”

Omien pelisääntöjen kautta voittoon

Parasta yhdessä asumisessa on se, että saa tehdä omat pelisäännöt, eikä ole montaa ihmistä valittamasta kaikesta. Vaikeudet tai mitkään muutkaan ongelmat eivät ole päässeet Miraa ja hänen poikaystäväänsä yllättämään. Laskut vaikeuttivat hieman elämistä, eikä ylimääräistä rahaa jää pahemmin yli. Tiukan paikan tullen tingitään vapaa-ajan viihteestä, ruoasta, vaatteista tai muista virikkeistä. Sekä Mira, että hänen poikaystävänsä käyvät opiskelujensa lomassa töissä. “Kotimme on lähellä poikaystäväni koulua, joten matkakustannuksia tulee nykyään vähemmän ja itselläni on paremmat kulkuyhteydet kouluun”, Mira luokittelee hyviä puolia.

Keittiö vaatisi remonttia

55 neliön suuruinen asunto tuntuu riittävän kaksikolle hyvin. Vuokra (555 euroa/kk + vesi 10 euroa/kk) rahoitetaan Miran ja Henrin palkoilla. Mitään tukia ei ole apuna vuokran maksamisessa, mutta tarvittaessa turvaudutaan lisäansioihin tai opintolainaan.
Vuokran suuruuteen vaikuttaa se, että talo on rakennettu vuonna 1994. Talon sijainti ja hyvä kuntokin ovat vuokraan vaikuttavia asioita. Hyvät kulkuyhteydet ihmisten ilmoille ja kauppakeskuksen vieressä oleminen helpottavat jokapäiväistä elämää. Lisäherkkuina Mira mainitsee oman saunan ja parvekkeen. Korjattavaa Mira löytää keittiöstä paljonkin: “ Siellä on liian vähän kaappitilaa, tiskiallas on huonossa kunnossa ja työskentelytilaakin on aivan liian vähän”.

Vuokra-asunnosta omistusasuntoon

“Muuttoa ei todella ole jälkeenpäin tarvinnut katua”, Mira kertoo ja jatkaa:” Toiveena olisi kuitenkin oma omistusasunto.” Tällä hetkellä Mira opiskelee lukiossa ja ylioppilaaksi valmistumisen on määrä tapahtua syksyllä 2007. Mira kohottaa katsettaan pidemmälle tulevaisuuteen ja kertoo, että perheenlisäystäkin on odotettavissa. “Kaksi tai kolme lasta ja oma koira. Ammatiksi toivoisin jotakin sellaista, mistä saisi hyvää palkkaa ja jossa itse viihtyisin.”

Yksiasumisen ihanuutta

Susanna, 22, on nyt asunut kolme vuotta omassa lukaalissaan. Perhe muutti pois pääkaupunkiseudulta ja Susanna päätti jäädä pääkaupunkiseudulle opiskelemaan. Ennen muuttoa omaan asuntoon Susanna odotti erityisesti sitä, että pääsee sisustamaan omaa asuntoaan, koska oma huone oli todella pieni, eikä voinut hankkia mitään sinne kuulumatonta, kuten keittiökalusteita.
Todellisuuden taju laskujen olemassaolosta ei tietenkään ollut kateissa missään vaiheessa, mutta ennen muuttoa tärkeintä oli vain päästä nopeasti pois. Laskujen ja muihin asumiseen liittyvien asioiden pohtimisen aika oli vasta sitten, kun se oli aiheellista.

Rahojen riittävyys aiheuttaa päänvaivaa

Suurimmat yllätykset yksin asuessaan liittyivät rahojen riittämiseen. Vuokran ja laskujen jälkeen ei jää rahaa siten, että mitään turhaa tulisi ostettua. “Tärkeintä on, että saa ruokaa pöytään. Opiskelijana ei kyllä oikein kerkeä ajattelemaankaan mitään shoppailua, kun tekemistä riittää ympäri vuorokauden.” Susanna kertoo.
Koulun lisäksi Susanna käy iltatöissä, sekä Kelan myöntämät opintotuki ja asumislisä helpottavat vuokraa ja muita rahallisia menoja. “Riippuen siitä mitä tekee työkseen, rahojen riittävyys täytyy katsoa tilanteen mukaan. Joskus on otettava enemmän töitä, jotta pärjää. Minulle on tähän asti riittänyt yksi työpaikka.
Sinä aikana, kun on asunut omassa kämpässä, on muuttanut käsitystään rahasta. Nyt osaa arvostaa enemmän rahan arvoa, kun opiskelijana pitää huolehtia että jokainen sentti riittää. Tuista on aina hyötyä, siihen asti kunnes Kela rupeaa vaatimaan omiaan takaisin. Ilman tukia elämä olisi vaikeampaa, koska täytyisi tehdä enemmän töitä. Kela ei ajattele sitä, että opiskelijoilla työsuhteet voivat vaihtua ja siksi on joskus erimielisyyksiä siitä kuinka paljon tukea pitäisi saada. Koen, että opintotuki ja asumislisä ovat erittäin tärkeitä opiskelun tukemisen kannalta.”

Muuttopäätöstä ei ole tarvinnut katua

Susanna näki lehdessä ilmoituksen asunnosta, joka oli kuitenkin suhteellisen halpa vaihtoehto verrattuna muihin. Muuttopäätös piti tehdä lyhyessä ajassa, sillä taivasalla olo ei oikein houkuttanut perheen muuttaessa pois kaupungista. Ennen päätöstä hintojen vertailu oli tärkeää, koska Susanna ei halunnut pihistää rahojaan kaikesta mahdollisesta ja rahaa pitäisi jäädä muuhunkin kuin asumiseen.
Asunnon hintaan vaikuttavia tekijöitä on monia. Talo, johon Susanna muutti, on kolme vuotta vanha talo ja muuttaessa se oli vastavalmistunut. Jo se, että talo on vapaarahoitteinen vuokratalo nostaa hintaa lompakossa tuntuvasti.
Talon asukkaat ovat lähinnä kolmekymppisiä ja nuoria pariskuntia ja perheitä. “Se on hiljainen ja rauhallinen asuinpaikka, jossa ei ole meteliä. Välillä joutuu jopa miettimään, että asuuko täällä edes ketään”, Susanna naurahtaa.
Sijaintikin vaikuttaa vuokran hintaan. Talo sijaitsee kaupungin alueen uudella asuinalueella, josta on hyvät liikenneyhteydet kaikkialle. Myös kauppakeskus, koulut ja päiväkodit löytyvät käden ulottuvilta. Ei pahaa ilman hyvääkin: Taloyhtiössä on myös kiinteähintainen internetliittymä, televisio on kytketty kaapeliverkkoon sekä hintaan kuuluu myös vesi. Kokoa em. huoneistolle löytyy 42 neliötä (1h + tupakeittiö) ja vuokran hinta on 594 euroa kuukaudessa.

Vastuu kuuluu täysi-ikäisyyteen

Parasta yksin asumisessa on Susannan mielestä vapaus, omista asioistaan päättäminen ja on lupa mennä ja tulla miten haluaa. Pelkkää ruusuilla tanssimista yksin asuminen ei kuitenkaan ole ollut. Se on tuonut mukanaan vastuuta, joka Susannan mielestä kuuluukin täysi-ikäisyyteen.
Asuessaan yksin myöskin karu todellisuus arkiaskareista tuli ilmi. Roskat eivät kävelleet itsestään ulos, eivätkä tiskit tiskanneet itse itseään. Enää ei voinut istua vain koneella ja surffailla internetissä, kuten kotona asuessa. ”Alussa, vaikka oli iloinen muutosta ja omasta asunnosta, kyllä sitä kaipasi jonkun verran perhettään, mutta kun opiskelu tuli takaisin kuvioihin, ikävä kerkesi unohtua. Edelleen on kuitenkin hieman hiljaista.” Susanna sanoo.

Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu omaan ammattiin valmistuminen lähiaikoina. Valmistumisen jälkeen tarkoituksena olisi kokopäivätyön hankkiminen omalta alaltaan toivoen, että työ olisi mielekästä ja hyväpalkkaista. “Sen jälkeen pääsisi myös ehkä asumaan hieman leveämmin. Asuntoa en kuitenkaan ihan heti lähtisi vaihtamaan, mutta kokopäivätyön myötä rupeaisin säästämään rahaa omaa asuntoa varten.” Susanna valottaa. (ES)



Milla Kaikkonen, Eevi Savolainen 14.12.06
milla.kaikkonen@toimitus.hattu.net, eevi.savolainen@toimitus.hattu.net

Katso myös
» HOAS
» asuminen.fi

Asuminen

» Oma koti turhan kallis
» Asunnon tulisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus
» Asumiseen liittyviä vinkkejä