Ohita navigointi

Levy-yhtiö ei ole määräilevä peikko
Don Johnson Big Bandille.


Hämyisen Makasiiniklubin perjantai-illan vieraat eivät olleet päästä levolle Don Johnson Big Bandin musiikin hurmatessa keinuvan Asfaltti -festivaalikansan. "Lavalla soittaminen ja esiintyminen on vapauttava kokemus. On tärkeää, että pyrkii etsimään tapoja, joilla pystyy
välillä rauhoittumaan ja päästämään irti ihan täysin", kommentoi bändin laulaja-sanoittaja Tommy Lindgren tavoistaan purkaa aggressioita musiikkiin. Indie-henkisen bändin taika ei ole karissut suuren levy-yhtiön hoivissa.


Kohtaamisia ja taiteellista vapautta

Omalaatuinen Don Johnson Big Band ehti myydä ensimmäistä 10 000 levyä omakustanteena ennen kuin se rantautui Universal levy-yhtiöön. "Sopimus on oikeastaan lisenssidiili, jossa on ajatuksena se, että me tuotamme kaiken musiikin ja levyt kansia myöten valmiiksi sellaisena, kun itse sen parhaaksi näemme. Levy-yhtiölle kuuluu valmiin levyn markkinointi ja promotointi," valaisee Lindgren työnjakoa."Kyllä levy-yhtiökin ymmärtää, että parasta jälkeä tulee, jos me saadaan pitää oma taiteellinen vapaus siitä minkälaista musiikkia me tehdään."

Keikoille lähdetään niin kuin ennenkin reput täynnä paitoja ja levyjä. Tärkeä osa yhtyeen klubikeikkoja on performanssien jälkeiset hetket klubikansan kanssa. "Tuntuu tosi kivalta päästä vaihtamaan ajatuksia ja saada kontaktia kyseisen kaupungin asukkaisiin. Näin jää mielikuva eri paikkakunnista,ihmisistä ja fiilis siitä minkälaista siellä on, koska muuten keikka-aikataulu on hyvin hektinen", kertoo Lindgren.

Uusia näkökulmiä, mutta vanha asenne tallella

Johnsonien yleisö kasvoi ensimmäisen levyn jälkeen isommaksi kuin alussa osattiin edeskuvitella. "Asiat kasvaa itsestään, jos ne on kasvaakseen", toteaa Lindgren kaipuusta entisiin underground-aikoihin. "Ei tule kaipuuta, jos jaksaa ja muistaa tehdä ne tärkeät asiat niin kuin
ennenkin. Teemme musiikkia ihan yhtä häröilymeiningillä kuin ennenkin. Ei meidän asenteessa tai musiikintekotavoissa ole mikään muuttunut."

Levy-yhtiön mukaantulo antoi bändille rauhan musiikin tekoon, keikkailuun ja mahdollisuuden keskittyä päivätöihin sekä muihin juttuihin musiikin ohella. Lindgren antaa tunnustusta apukoneistolle:"Levy-yhtiössä on töissä ihmisiä, jotka rakastavat musiikkia ja ovat valmiit tekemään työtä intohimoisesti sen eteen, jotta heidän pitämä artisti pärjäisi." Lindgren myöntää myös, että "ammattitaitoisten ihmisten kautta saa näkemyksiä omaan musiikkiin ja bändiin, mitä ei ehkä muuten olisi tullut ajatelleeksi."

Varovasti muille maille vierahille

Kansainvälisille lavoille Don Johnson Big Band hiipii varovaisin askelin. Lindgren toteaakin, että "me olemme vielä kuitenkin niin alkutekijöissä bändinä, mutta toisaalta iso yhtiö mahdollistaa hyvät tunnustelumahdollisuudet, josko kiinnostusta löytyisi myös muualta." Aikaisemmin yhtye on esiintynyt Virossa ja ensi viikonloppuna suunnataan Pietariin. "Tähän mennessä ollemme kokeileet miten meidän musaan reagoidaan Suomessa ja tottakai olisi kiva nähdä toimisiko se myös jossain muualla."

Väkivaltaa?

Verta, aseita ja väkivaltaa? Tappeluita backstagella ja lentäviä soittimia studiossa? - No ei todellakaan. Don Johnson Big Band on rauhaa rakastava yhtye, jossa kiistoja ei selvitellä nyrkeillä. "Me ollaan sen verran säyseitä tyyppejä, että ei me lähetä fyysisesti aggressioita purkamaan. Enemmän se menee sellaiseksi lattialla makailuksi ja mököttämiseksi kun ollaan toisiimme turhautuneita." Kertoo Tommy Lingren. Levyn teko ja taiteelliset erimielisyydet aiheuttavat joskus riitaa, mutta keskinäistä vittuilua ja käytännön piloja pidemmälle ei yhtyeen kesken mennä.


Väkivaltaa musiikissa?

Lingren ei myöskään lietso väkivaltaa sanoituksissaan. Nykyään monien suurien musiikkitähtien biiseissä viljellään rasismia ja yhä rajumpia tarinoita pahoinpitelyistä. "On sitten kyse muusikoista tai muista taiteilijoista, niin taiteelliseen ilmaisuun liittyy aina hirveän paljon kuvitteellisia tarinoita ja sivupersoonia, jotka ovat ehkä provokatiivisia ja yrittävät härnätä ihmisiä, mutta ihan mitä tahansa mitä syötetään ei tarvitse ottaa vastaan", valistaa Lindgren taiteilijan vastuusta.


Pahuuden vähentämiseen satsattava

Lindgren uskoo, että väkivalta on usein oire jostain muusta, jonka taustalla oleviin syihin pitäisi puuttua. "Jos keskusteluyhteyttä ei nuoriin saada, ei voida kehittää mitään rakentavia ratkaisuja, miten todelliset epäkohdat pystyttäisiin purkamaan", sanoo Lindgren ja jatkaa, että "pahuus ja väkivalta eivät maailmasta varmaan millään katoa, mutta niitä pystytään varmasti hillitsemään ja voimavaroja työhön on satsattava todella paljon."




Maija Ruuska, Iida Heinonen, Kuva: Lena Nelskylä 06.09.2003
maija.ruuska@luukku.com, iida.heinonen@hotmail.com

Katso myös
» Don Johnson Big Bandin kotisivut
» Non Fighting Generationin kotisivut

Asvaltti

Jutut:
» Ennakko
» Don Johnson Big Band
» Perjantain tunnelmia
» Asvalttiklubit
» Ylivoiman haastattelu
» Lauantain tunnelmia
» Capoeira ja Extreme Duudsonit
» Helsingin Juhlaviikot



Kuvagalleriat:

1 2 3 4 5 6 7