Ohita navigointi

Verenpisara

Verenpisara esiintyi Nosturissa lauantaina 10.2.01 Kotiteollisuuden lämppärinä.
Bändin eka keikka oli pari viikkoa aikaisemmin Tampereella 5.15:n lämmittelijänä. Kukaan ei juuri ole kuullut vielä Verenpisarasta, mutta Nosturin yleisön joukossa kuuli nimen mainittavan useaankin otteeseen ennen keikkaa. Baariosastoilla oli jo aikamoinen tunku, kun bändi ilmestyi lavalle. Ensimmäisen biisin menevä rytmi sai heti kourallisen diggailijoita lavan eteen heilumaan. Vaikka bändi ei ulkoisesti näytä mitenkään erikoiselta niin fiilis perustuukin sointuihin ja sanoituksiin. Bändin musikantit ovat yhdistäneet lyyriset sanat ja hieman raskaamman soinnin mieleenpainuvalla tavalla, jota mieluummin kuuntelee seisten keskittyen kuin hurjasti pomppien. Jotkut yrittivät kyllä tavailla tanssiaskeliakin, mutta päätyivät hytkymään hillitysti musiikin tahdissa. Yhtyeen rauhallisen tyyni ja ammattimainen ote ei jättänyt kylmäksi yleisöä. Yhdeksän biisin setti käsitti hieman kevyempiäkin iskelmätyyppisiä kappaleita rankemman väännön vastapainoksi. Kaiken kaikkiaan ehdottamasti kuultava bändi.
Bändin seuraava keikka on Nosturissa 12.4. 2002

Verenpisara kertoo itsestään:


Verenpisara, mistä nimi:
Sande: -Itse asiassa me mietittiin nimeä aika kauan. Meillä oli monta erilaista ideaa. Periaatteessa me haluttiin siihen nimeen, et se musa on aika rankkaa, mut se ei oo niin rankkaa. Verenpisara, se ei tuu siitä mistä suurin osa kelaa, et se tulee pisarasta verta. Joku on sanonut et se kuulostaa rajulta. Mun mielestä se tulee enemmän siitä pensaasta.
Rami: -Mun mielestä se ei tuu siitä pensaasta tai se tulee siitäkin. Verenpisara, sehän ei tarkoita veripisaraa, vaan verenpisaraa, jos ajattelee sanaa veri, niin sehän on pisara itsessään, nestettä. Se on veren itsenäinen jatke, niinku verenpisara.


Santeri Kallio & Rami Raski
Verenpisara haastattelussa


Yhtyeen jäsenet:
Sande: -Rami Raski laulu, Atte Sarkimo rummut, Tomi Koivusaari kitarassa, Niklas Etelävuori soittaa bassoa ja mä (Santeri Kallio) soitan kitaraa ja pianoa. Bändissä ei oo johtajaa tässä vaiheessa, mut me ollaan Ramin kanssa sävelletty se matsku jo parin vuoden aikana piano/laulu pohjalta. Sit me tehtiin studiossa kaikenlaisia versioita biiseistä ja jossain vaiheessa niinkuin aina tulee eteen se, että sitä pitäisi lähteä esittämäänkin jonnekin, ettei vaan itselleen tee sitä . Sitten me koottiin hyvistä frendeistä semmoinen kokoonpano, että sillä pystyy menee keikalle ja kokeilla kaikkee kreisii. Yhteistyö on saumaton, kaikki toimii ja lähtökohta on se, että kaikki diggaa siitä mitä tehdään. Ollaan rennosti menty askel kerrallaan ja vähän tsekattu miten tää homma menisi. Amorphiksen korostaminen on turhaa, koska tää on ihan oma juttunsa ja tää saundaa ihan omalta. Mä en ikinä oo kelannu sitä ihan mättöjuttuna, vaikka se on aika rankkaa välillä. Sitten mitä muita bändejä mihin meitä on verrattu niin onhan tommosta suomenkielistä rankempaa rytinää aika paljon tulossa ja se on ihme, että sitä ei oo aikaisemmin ollut. Ainahan suomalaiset on digannu vähän raskaammasta musasta, varsinkin nuoret.
Rami: -Se on niin uusi juttu, että kaikki kelaa mitä ripoffaa ja keneltä, et siinä nimenomaan on hirveä vertailu jatkuvasti varsinkin suomalaisilla mättöbändeillä.
Sande: -Onhan niitä aina ollut kaheksakytluvulta asti jo, ainoo miks niitä nyt on pinnalla johtuu siitä, että levy-yhtiöt on alkanu julkasee niitä.
Tällä viikolla tulee se ep, joka on soinut radiossakin.

Esikuvanne:
Sande: -Alkuperäinen esikuva oli Vesa-Matti Loirin Eino Leino Ykkönen. Siltä pohjalta yritettiin tehdä sellaista musaa mistä itse diggaa. Ei me yritetty sitä kopioida tietenkään, mikä on ihan järjetön ajatuskin.
Rami: -Me ollaan molemmat digattu samasta meiningistä.
Sande: -Jos jotain pitäis kuunnella, mä kuuntelisin sitä. Runolliset sanat ja mielenkiintoiset soinnut. Kuulostaa teoreettiselta, mutta se ei oo yhtään sitä.

Keille Verenpisara esiintyy:

Rami: -Mahdollisimman nuorille ja mahdollisimman vanhoille. Savuava piippu menisi lastenlaulusta ja varmaan saattaa uppoo humppahenkiseen hanurimieheen sellaseen kasikymppiseen dementoituneeseen ja myös kolmivuotiaaseen pikkutyyppiin, joka kelaa "miinää ooleen savuava piippu". Sande: -Mä luulisin, että ne ketkä meidän bändistä diggaa, ne pakotetaan kuuntelemaan sitä musaa. Et ei voi vaan toivoa, et jotain tapahtuu ja tsekkaa sinne lavalle, et nyt ne esiintyy niin, et nyt mä lähen messiin. Ei auta, me ollaan ihan musan ehdoilla. Sitä pitää kuunnella. Sanat ja musiikki puhuu puolestaan. Ehkä tulevaisuudessa me tehdään semmoisia rytkebiisejä, et voi heiluu ja sekoilla.


Rami Raski
Verenpisaran rocklyriikkaa


Mistä lyriikat:
Rami: -Mä rupesin ensimmäistä kertaa elämässäni kirjoittaa Norjassa raksaduunissa asuntovaunussa liimautuneiden pornolehtien ja kaasupullojen seassa. Istuin siellä ja ikävöin tyttöystävää ja rupesin väsää ihan fiiliksissä runoja. No, mä kelasin, et mä lähetän kirjeen, mut en mä lähettäny, rupes tulee niin hyvää matskuu, kelasin et mä en näytä sitä ollenkaan, et tää on paljon parempaa ku se mimmi (pojat hihittelee).
Noin viis vuotta sitten mä aloin kirjottaa, mut ihan pienenä kirjotin jo leffakäsiksii, kuvakäsiksii, ajatuksii, tein tekstei ja muuta, mut ei selkeetä runomittaa. Uus matsku mitä on tulossa on huomattavasti parempaa. On oppinut kirjoittamaan eri asioista, pelkistä keloista, pienistä tunnelmista, unista. Unista tulee semmoisia fiiliksiä, mitä ei oo ennen kokenu, hyvää fiilistä. Osaa aloittaa jostain, pystyy hahmottamaan, löytää kuorimalla sen jutun. Yks mun nelosista oli äidinkieli, ku mä jäin ysillä luokalle. Mä en vieläkään tiedä minne pilkku kuuluu oikeesti. Sen takia runot on hyviä, kun niissä ei tarvi pilkkua. Siinä voi itse määrätä kielen.
Sande: -Mehän ei olla suoranaisesti tehty biisii ja laulun sanoja. Vaan nää on runoista kyhätty. Kun me noita biisejä pianolla ja laululla vedetään, niin ne ei todellakaan kuulosta ihan tältä miltä ne kuullostaa nyt.
Rami: -Me ollaan kaksisteen istuttu pianon ääreen Pasilan yksiössä, juotu vähän vihreetä teetä aamulla, sitten kaivetaan runo ja mietitään, että tää saundaa hyvältä. Sande rupee jamittaa, mä rupeen laulaa siihen päälle, Sande plokkaa multa, mä plokkaan siltä, pallotellaan loppuun. Biisi per päivä. Sandekin debytoi kitaristina.
Sande: -Joo, mä oon koko ikäni soittanut koskettimia. Nythän mä soitan kitaraa… se on trippi.


Verenpisara
Nosturin keikka 10.2.


Lopuksi:
Rami: -Älkää koskaan uittako sitä tavaraa , joka teidän nivusissa on minkään sortin lätäkköön, koska siitä ei koidu mitään muuta kuin ongelmia ja angstisia sanoja.
Sande: -Kannattaa kuunnella hyvää musaa. Ei kannata kattoo imagoa tai mitä muuta sen ympärillä tapahtuu. Kannattaa istuu sohvalla ja kuunnella tai seistä keikalla ja kuunnella, kyl se toimii. On paljon hyvää musaa mikä menee ohi, kun tuijottaa telkkaria tai videoita tai imagoo tai kelailee jotain epäoleellisia. Hyvää musaahan on ihan järjettömästi, ottaa vaan korvan käteen.



Joe Keytone
joe_keytone@hotmail.com

Katso myös
» Nosturin tuleva ohjelma
» Bändien treenikämppiä