Ohita navigointi

Politiikkaa Kympillä: Mistä syntyy nuoren poliitikon uskottavuus?

Jalmari Sarla Nuorten Ääni-toimituksesta haastatteli Sosialidemokraattien Osku Pajamäkeä ja Kokoomuksen nuorta Espoon kunnallisvaaliehdokasta Ira Hietasta Kirjasto 10:ssä pidetyssä ensimmäisessä Politiikkaa Kympillä-keskustelutilaisuudessa.

Tilaisuudessa keskusteltiin nuorista ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista ja siitä miten nuoriin vaikuttajiin suhtaudutaan.
Osku Pajamäki, 37, tekee työskentelee tv-tuottajana. Minkä hän näkee tärkeimmäksi poliitiseksi tehtäväkseen tällä hetkellä?
"Luottamustehtävänä tärkein on se, että olen kaupunginhallituksessa täällä Helsingissä. Se on se toimeenpaneva elin aika pitkälti ja voimakkaampi siinä mielessä, kuin kaupunginvaltuusto, jossa myöskin olen. Tärkein poliittinen tehtävä on, että olen yrittänyt herättää sukupolvikeskustelua. En oikeastaan puhu itsestäni, enkä 37-40-vuotiaista ihmisistä, vaan vähän nuoremmista. Olen yrittänyt kirjoittaa asioista esimerkiksi sukupolvikirjan, että herättäisin nuoremmat ikäluokat miettimään, että politiikan keinot on myös otettava käyttöön."
Nuoresta iästä huolimatta Ira Hietanen, 20, on ehtinyt olla vaikuttamisen saralla aktiivinen.Tähän mennessä hän on ehtinyt vaikuttaa mm. oppilaskunnassa ja oppilaskunnan hallituksessa, Espoon nuorisovaltuustossa ja Espoon Kokoomusnuorten puheenjohtajana. Nyt Espoon nuorisovaltuuston entisenä puheenjohtajanakin toiminut Ira lähtee syksyllä kampanjoimaan oman paikkansa puolesta Espoon kunnallisvaaleissa.

Ira Hietanen: "Nuorisovaltuustotyöskentely on erittäin tärkeätä"


Pääkaupunkiseudun seutukunnista Helsinki on ainoa kaupunki, jossa ei ole nuorisovaltuustoa. Espoossa nuorisovaltuustotoiminta on viime vuonna saavuttanut jo kymmenen vuoden iän.
Espoossa kaksivuotiselle toimintakaudelle valitaan nykyisin järjestettävien kouluvaalien kautta kolmekymmentä varsinaista valtuutettua ja heille varavaltuutetut.
Nuorisovaltuutettujen ikähaitari on 13-18 vuotta.
Nuorisovaltuuston (Nuva) puheenjohtajana toiminut Ira Hietanen kokee puheenjohtajana toimikautensa erittäin opettavaisena:
"Se oli kyllä erittäin hyvä kokemus. Olin kaksi vuotta puheenjohtajana.Pääsin tutustumaan siihen kaupunkiin ja miten ne päätökset tehdään. Minusta tuntuu, että siinä jopa oppi paremmin tietämään, että miten oikeasti ne päätökset etenee ja miten ne tehdään siellä kaupungissa, koska pääsin tapaamaan virkamiehiä, niitä ihmisiä, jotka valmistelee ne asiat lautakuntiin. Välttämättä kaikki juuri valitut valtuutetutkaan eivät sitä tajua."

Positiivisena kokemuksena Ira kertoo nuorisovaltuustoajoiltaan kertoja, jolloin nuorten oman äänen ja mielipiteiden kuulemisesta joiltakin tahoilta ollaan oltu kiinnostuneita ilman sen suurempia taisteluita, joita turhan usein yleensä vastassa on kuitenkin ollut.
Ira oli otettu esimerkiksi Espoon opteustoimenjohtajan nuorisovaltuustoon kohdistuneesta yhteydenotosta.
Opetustoimenjohtaja pyysi nuorisovaltuustolta lausuntoa kouluverkkoselvitykseen, jossa kartoitettiin, että mitä kouluja Espoossa lakkautetaan ja yhdistetään. Nuorisovaltuuston antama lausunto tähän selvitykseen huomioitiin myös itse varsinaisia päätöksiä tehtäessä.

Poliittisesti tärkeimpinä poliittiset vaikuttamiskeinoina Ira pitää mm. lobbausta, eli poliittisiin asioihin vaikuttamista siten, että lobattavaa asiaa ajava ryhmä kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien kanssa. Tälläiset olennaiset ryhmät koostuvat esimerkiksi poliittisista päätöksentekijöistä, virkamiehistä, joukkoviestimien edustajista ja muista kansalaisista.
"Kannanotot ovat tärkeimpiä vaikutuskeinoja etenkin siinä vaiheessa, kun ne huomioidaan. Ne ovat erittäin tehokkaita tai ainakin olen kokenut tehokkaina ne nuorisovaltuuston kautta ainakin. Ja varsinkin silloin, kun ne kannanotot pääsee lehdissä läpi, niin niiden on pakko huomioida se siellä kaupungissa jollain tavalla. Sit toisaalta ihan tämmönen maajuuritason lobbaus, että sä pääset tapaamaan niitä virkamiehiä ja pääset jo siinä valmisteluvaiheessa vaikuttamaan siihen asiaan, niin se on tosi tehokasta ja käytännöllistä", Ira sanoo.

Kaupunginvaltuustoon syksyn kunnallisvaaleissa pyrkivä Ira haluaisi vaikuttaa esimerkiksi kotikaupunkinsa päätöksenteossa nimenomaan kouluterveydenhuoltoon. Ira oli mukana nuorisovaltuustossa ottamassa kantaa pakollisten koulupsykologikäyntien puolesta jo yli vuosi sitten. Aloite nostettiin esille julkisuudessa uudestaan Jokelan tapahtumien jälkeen. Tapahtuneen koulusurma tragedian jälkeen ihmeteltiin, miksei nuorien avun tarpeita ollut tämän Iran kirjoittaman nuorisovaltuuston aloitteen kautta kuunneltu jo aikaisemmin.
"Itse kirjoitin nuorisovaltuustossa aloitteen, että jokaisessa koulussa pitäisi olla koulupsykologi ja pakollinen käynti siellä. Lähinnä toisen asteen opiskelijoilla ihan vaan sen takia, että nuorten ongelmat on lisääntyneet niin paljon. Pelkkä stressi ja kaikki mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet niin paljon, että jollakin tavoin niitä pitäisi ennaltaehkäistä. Karkeasti voi sanoa sen, että saat apua vaan silloin, kun teet itsemurhan tai yrität itsemurhaa, sen jälkeen sä saat oikeasti vasta apua. Jos haluat apua ja meet keskustelemaan, niin sulle ensimmäisenä tarjotaan vaan lääkkeitä, eikä se mun mielestä ole oikea ratkaisu", Ira sanoo.
"Asian eteenpäin vieminen ei varmasti tule olemaan helppoa, mutta ehkä sitten tärkeämpää on se, että sille asialle tehdään jotakin," Ira lisää.

Nuoret eivät halua vaikuttaa pelkästään nuorten asioihin


Nuorisovaltuusto esimerkiksi on yksi nuorten poliittisen vaikuttamisen muoto ja kaupungin byrokratiassa se toimiikin heti kaupunginvaltuuston alla, jolloin sen asema nuorten asioiden päättäjänä on etulyöntiasemassa verrattuna vaikkapa pienempiin nuorisojärjestöihin.Tästä huolimatta nuoriin poliittisiin vaikuttajiin kohdistuu etenkin vanhempien ihmisten suunnalta hieman oudoksuntaa, epäluuloa ja tietynlaista raameihin asettamista liittyen siihen, että mihin asioihin nuorten nuorina luullaan vain mielipiteillään voivan ottaa kantaa.
"Monestihan meillekin välillä sanotaan sitä, että nuorisovaltuusto ottaa kouluasioihin kantaa ja nuoria koskeviin asioihin.Mutta sit taas, kuten nuorisolakikin määrittelee, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa, mutta se ei määrittele sitä, että kuka määrittelee sen, mikä on nuorten asia. Ja ainakin meillä nuorisovaltuustossa 10 vuoden aikana on koettu, että kaikki asiat koskee nuoria", Ira kertoo.

Nuorena mukaan politiikkaan lähtenyt Oskukin muistelee, että myös hänelle asetettiin vanhempien politiikkojen tasolta tietynlaisia vaikuttamisen rajoja asioihin.
"Rajat mitkä pyrittiin antamaan olivat aika selvät; saat puhua ympäristökysymyksistä, puhua kansainvälisistä asioista ja puhua uudesta teknologiasta, mut pysy niissä. Niistä saat puhua iloisesti ihan niin paljon, kuin haluat. Ne eivät häiritse ketään.Tietyt politiikan kovat sektorit: Talouspolitiikka, työmarkkinapolitiikka, ulkopolitiikka...Älä sotkeudu niihin. Erityisesti eläkekysymykset, ne on hoidossa. Ja se ketutti mua heti alussa, että sen näki, että on asioita, jotka on niin sanotusti nuorten asioita.Siksi mä olin aluksi tosi vastaan näitä nuorten valtuustojakin. Mä ajattelin, että ne marginalisoi siihen skeittirampin rakentamiseen..", Osku sanoo.

Politiikkaa Kympillä-keskustelutilaisuudet jatkuvat kirjasto 10:ssä keskiviikkona 19.3.2008, jolloin vieraana on Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner vastaamassa kysymyksiin mm. Yleisradion nuoriin kohdistuneista säästötoimenpiteistä. Tapahtuma on avoin kaikille ja myös yleisö voi osallistua keskusteluun.


Videosisällön logo Video
Politiikkaa Kympillä: Mistä syntyy nuoren poliitikon uskottavuus? Osa 1

 Katso video
» Nopeat
» Hitaat

 Kesto: 09:03