Ohita navigointi

Lapsityövoimaa vai apua kehitysmaille

Mikä on Taksvärkki? Taksvärkin tarkoituksena on kerätä rahaa vähäosaisten auttamiseksi, hankkimalla päivän ajaksi töitä koulussa opiskelun sijaan. Tehdystä työstä saatu palkka menee erilaisten projektin tukemiseen. Kehitysyhteistyön järjestäjänä toimii Taksvärkki ry, jonka nettisivuilla kerrotaan toiminnan alkaneen jo vuonna 1962 Ruotsissa. Suomen ensimmäinen varsinainen Taksvärkki järjestettiin vuonna 1967, ja 90-luvulta lähtien on keräys ollut joka vuosi. Työhön, jonka palkka menee hyvään tarkoitukseen, voivat osallistua koululaisten lisäksi myös opiskelijajärjestöt ja yritykset.

12 eurolla vuoden koulutus
Omassa koulussani taksvärkkipalkka menee Unicefin projektin hyväksi. Rahat käytetään nepalilaisten tyttöjen koulutukseen. Luokassa jaettiin pienet Unicefin toiminnasta kertovat infovihkoset, joissa kerrottiin Nepalin tyttöjen koulutustilanteesta nykyään, ja miten juuri me voisimme asiaa auttaa. Jos tekisimme töitä missä hyvänsä, vaikka kotona, ja saisimme siitä 12 euroa, maksaisimme yhden tytön koulutuksen vuodeksi. Tuntuu vähän liiankin helpolta, mutta meille painotettiin että tarkoituksena ei ole vapaapäivän ostaminen, vaan työkokemuksen hankkiminen. Valitettavasti jotkut tekevät silti juuri niin kun ei pitäisi. Pyytävät vanhemmiltaan 10 euroa, nukkuvat tai hengaavat kaupungilla koko päivän, ja nukahtavat illalla onnellisina saamastaan vapaapäivästä. Jee. Työpaikan hankkiminen oli vapaaehtoista. Myös kouluun voi tulla, mutta lähes kaikki oppilaat valitsivat mielummin viiden tunnin työpäivän haluamassaan paikassa.

Unohda ennakkoluulot
Vaikka kahvilatöissä ei saisikaan syödä pullaa niin paljon kun jaksaa, eikä leffateatteriin pääsisi katsomaan ilmaiseksi kaikkia uutuusleffoja, työ voi olla yllättävän mukavaa. Suurimmalle osalle Taksvärkkipäivä tuo mahdollisuuden kokeilla unelma-ammattiaan tai muuten vaan kiinnostavaa alaa, ja kokemukset ovat paria poikkeusta lukuunottamatta positiivisia.


Työn touhussa
Itse valitsin ensimmäisenä vuonna, eli seiskalla, tutun ja turvallisen Suomen Kansallisoopperan, isäni työpaikan. Siellä tein pikkuhommia laidasta laitaan, ja viihdyin hyvin. Viime vuonna jäin kotiin leikkimään siivoojaa, mutta sekin oli mukavaa vaihtelua. Tänä vuonna hain töitä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta Nuorten mediasta - tuttavallisemmin hattutehtaalta, ja tässä sitä ollaan. Ensimmäinen työtehtäväni oli ovien peseminen, ja toinen, huomattavasti miellyttävämpi tehtävä, tämän kyseisen jutun kirjoittaminen. Tunnelma tässä väliaikaisessa työpaikassani on loistava, tätähän voisi tehdä vaikka elääkseen. ;)



Virve Rissanen 20.9.2002
virve.rissanen@viekas.fi

Katso myös
» Taksvärkki ry
» Unicefin taksvärkki