Ohita navigointi

Pelastakaa Malmin lentokenttä



Säännöllinen lentoliikenne Helsingistä alkoi 1924 vesilentokonein Tallinnaan ja Tukholmaan pääkaupungin edustalla Katajanokalla sijainneesta lentosatamasta.

1930-luvulle tultaessa maakentiltä tapahtuva kaupallinen lentotoiminta säännöllisine aikatauluineen oli lyönyt itsensä läpi siinä määrin, että maalentokenttien rakentamisesta tuli Suomessa ja Ruotsissa edellytys liittymiselle eurooppalaiseen lentoreittiverkkoon. Suomen ensimmäinen siviili-ilmailulle tarkoitettu maalentokenttä valmistui Turun Artukaisiin vuonna 1935, ja vain kaksi vuotta myöhemmin Suomessa oli jo kahdeksan siviililentokenttää. Helsingin lentoasema hohtavan valkoisine, pyöreine, päärakennuksineen valmistui toimintakuntoon joulukuussa 1936. Se oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin. Helsingin lentoasema vihittiin virallisesti käyttöön 15. toukokuuta 1938. Vuonna 1939 lentoreittiverkko kattoi jo suurimmat kaupungit Viipurista Kemiin.

Malmin nykypäivä

Seuraavana vuonna lentoreittiverkko ylsi jo Petsamoon. Monet ulkomaiset yhtiöt, mm. Lufthansa ja LOT, aloittivat säännöllisen liikenteen Helsinkiin. Toisessa maailmansodassa tuli tärkeä lentotukikohta pääkaupungin suojelemiselle. Nykyisin Malmin lentokenttä on vilkas yleisilmailun keskus pääkaupunkiseudulla - ja ainoa laatuaan. Malmin lentoasema on suurin ja tuotteliain lentäjien koulutuskeskus koko Suomessa. Malmin lentoasema on useiden kaupallisten lentokoulujen ja ilmailukerhojen kotipaikka, ja toimii lisäksi tukikohtana Rajavartiostolle, poliisin liikenteenvalvontahelikopterille sekä SAR-pelastushelikopteripalvelulle.

Tulevaisuus

Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuutta uhkaa lyhytnäköinen kaupunkisuunnittelu. 122-hehtaarisen lentokentän uhraamista asuntorakentamiselle valmistellaan, vaikka pelkästään Helsingin alueellakin on täysin käyttämätöntä maata tuhansia hehtaareja. Malmin lentoasema on joutunut asutuksen alle jyrättävien alueiden listalle huolimatta heikosta maaperästään, jolle on siten erittäin kallista rakentaa. Paikalle suunnitellaan 10000 ihmisen lähiötä, ja lentokentän toiminta on tarkoitus siirtää noin 50-100 kilometrin päähän kentän käyttäjistä. Suunniteltu lähiö riittäisi kattamaan kahden vuoden muuttoliikkeen tarpeet. Sen jälkeen oltaisiin jälleen lähtöpisteessä, paitsi että korvaamaton kulttuurikohde ja pääkaupungin maamerkki olisi peruuttamattomasti menetetty. Sen lisäksi, että Malmin lentoaseman lakkauttaminen tuhoaisi maamme hienoimman vanhan ilmailumiljöön, jonka harvinaisuusarvoa aktiivinen ilmailukäyttö erityisesti lisää, lentotoiminnan siirtäminen kauas pois olisi tappoisku lentokoulutukselle pääkaupunkiseudulla, jolla merkittävä osa Suomen ilmailijoista asuu.

Malmin kentän siirto

Mikäli lentokenttä siirretään 50-100 kilometrin päähän, kiinnostus ilmailuharrastukseen kuihtuu pääkaupunkiseudulla. Myös ns. yhden kiitotien vaihtoehto, jossa toinen Malmin kiitoteistä suljettaisiin ja vapautuva tila annettaisiin asutuskäyttöön, olisi yksiselitteinen lopun alku koko lentoasemalle. Pienlentokoneet ovat sivutuuliherkkiä, joten poikittaiskiitotien hävittäminen rajoittaisi selvästi koulutus- ja lentotoimintaa. Yhden kiitotien vaihtoehto johtaisi lentoaseman tuhoon pala palalta. Helsinki-Malmin lentoasema on nykyisessä kahden kiitotien asussaan virkistyskohde, ylpeydenaihe ja osa identiteettiä ympäristön asukkaille, joiden suuri enemmistö on pontevasti lentoaseman säilyttämisen kannalla.
Aiheeseen liittyviä linkkejä

» Yleisimpiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta
» Avoimet ovet Malmin lentokentällä 25.8.2002
» Helsinki - Vantaa kalliot

Real Video


Kuvattu kesällä 2002
Still-kuvat: Jari Varje ja Seppo Sipilä

Kesto : 04:01

» Hitaat yhteydet 56 kbps

» Nopeat yhteydet 256 kbps



Jari Varje, Seppo Sipilä, Antti Toivanen, Toni Valtonen & Tuomas Paananen 21.11.02
toimitus@toimitus.hattu.net

Katso myös
» http://www.pelastamalmi.org
» http://www.ilmailulaitos.com