Ohita navigointi

Bonjour - lumoava Pariisi

...satunnaisen matkailijan hajahuomioita


Pariisi ei jätä ketään kylmäksi. Kaupungista löytyy tilaa eri värisille ihmisille ja erilaisille ryhmille. Oman kolonsa löytää niin kansalaisaktivisti kuin taiteiden ystävä. Suuri tunteiden kirjo saa paatuneemmankin kihisemään: kokemuksia, elämyksiä ja romantiikkaa. Ainut mitä tarvitset on avoin ja suvaitseva mieli. Toki satunnaisen matkailijan on hyvä huolehtia itsestään ja kaveristaan. Jopa tavaroistaan. Terveellä järjellä selviää. Arki on sama kuin muissakin suurkaupungeissa.

Pariisi on 2000 vuotta vanha kaupunki ja nykyinen nimi vakiintui vuonna 360. Siitä saakka kun Kelttiheimo ( n. 300 eaa) asutti saaret on Pariisissa nähty ja koettu suuria rakennusurakoita ja suuria tuhoja. Pariisi on ollut useimman kerran taistelukenttänä: barbaarihyökkäys, hunnitaistelut, normannihyökkäys, satavuotinen sota, uskonsota, vallankumous jne. Viime vuosisadalla I maailmansodassa Pariisi säästyi, mutta II maailmansodan aikana natsit miehittivät sen.


Kengät jalkaan ja menoksi

Pariisin fiilistä pääsee aistimaan parhaiten jalkaisin. Todella kaunis rakennusarkkitehtuuri saa edelleen monet haukkomaan hengeään. Monet nuoret opiskelijat muualta maailmasta valloittavat Pariisiin ja tutustuvat sen monipuoliseen sykkeeseen. Ehkä välivuosi varsinaisissa opiskeluissa. Kaikki tapaamani ulkomaalaiset, satunnaiset nuoret vierailijat, pitävät näkemästään ja kokemastaan.


Julkinen liikenne on Pariisissa hyvä, joten väsymyksen yllättäessä kannattaa hypätä metroon. Asemilla ja metrotasanteilla näkee myös monenlaista elämää. Samanaikaisesti rikasta ja köyhää, perusranskalaisia kansalaisia.

Jalkapelillä törmää parhaiten erilaisiin spontaaneihin mielenosoituksiin, erilaisiin performansseihin ja monimusiikillisesti sävähdyttäviin pienimuotoisiin bändien esityksiin.

Latinalainen kortteli "Mikkelin" kadulla

Latinalainen kortteli sykkii elämää ympäri vuorokauden. Kiemuraisilla kujilla, satunnaisissa tapahtumissa, pikkukaupoissa ja etnoravintoloissa ja kahviloissa kulttuurit kohtaavat. Alueen pääkatu on ”Mikkelin” katu (Boulevard St Michelin) ja metroasemat St Michel, Maubert-Mutualite, Cluny-La Sorbonne) vievät sinut kohti seikkailuja.


Erityisesti opiskelijat nauttivat alueen vapaasta ilmapiiristä. Näin itse asiassa jo 1200-luvulta lähtien.
Latinalaiskortteliksi alue nimitettiin 1800-luvulla, koska tuolloin latina oli ainut yliopistossa käytetty kieli. Tänä päivänä tuntuu, että ainut kieli on vain ja ainoastaan ranska. Ranskalaiset osaavat hävyttömän huonosti muita kieliä. Se ärsyttää.


Seinen rannat ovat bändien ja erilaisten taiteilijoiden tapahtumapaikka. Erityisesti iltaisin auringon laskiessa bändit saattavat asettautua Seinen rannalle. Soittimet, mikit ja vahvistimet paikalleen ja konsertti voi alkaa. Nopeasti bändin ympärille kehkeytyy monikulttuurinen bailaava jengi.

Samaan aikaan "sillanvaltaajat", rullaluistelijat rakentavat oman performanssin. Loistavia taiteiluja ja hyppyjä oli kaiken nähtävillä. Yhtä nopeasti kuin erilaiset ad hoc –tapahtumat, spontaanit jutut syntyvät, yhtä nopeasti ne myös häviävät. Vallatakseen toisen sillan tai kadunpätkän. Vaikka Ranska on erittäin byrokraattinen maa niin tiettyjä vapauksia sallitaan kuten spontaanit, nuorten omat jutut. Onneksi. Kolmen päivän aikana näin yhden skeittaajan.

Kuuluisia ruumiita


Cimetiere du Pere – Cachaise on monien kuuluisien henkilöiden viimeinen lepopaikka. Hautausmaalla oli aistittavissa harras tunnelma erityisesti Jim Morrisonin haudalla, sillä 3.7. hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 30 vuotta. Jimin löytää Ch Maisonilta (kadun nimi) paikasta 30. Ranskan kuuluisa varpunen Edit Piaf löytyy Avenue Transversalesta paikasta 71.

Haudat ovat suuria ja mahtipontisia, mitä kuuluisampi sen suurempi. Tähtiasukkaita on tuotu sinne muualta paikan suosion kasvattamiseksi. Pariisin kommuunin kahakoissa surmansa saaneet, natsien keskitysleireillä kuolleiden ranskalaisten ja toisessa maailmansodassa Ranskan vastarintaliikkeessä työskennelleiden muistomerkki on sekin siellä. Monet tuovat yhteishautoihin kukkia.

Kansalaisliikkeet


Erityisesti nuorten toiminta erilaisissa kansalaisliikkeissä on lisääntynyt. "Hitaasti, mutta varmasti", arvioivat aktivistit. Ympäristökysymykset, aidsista aiheutunut hätä, eläinten suojelu, kasvissyönti, suvaitsevaisuus ja talouden ylivalta maailmassa saavat ihmiset liikkeelle. Eri puolilla Pariisia on jatkuvasti mielenosoituksia ja tapahtumia, joissa nostetaan esiin ihmiskunnan kannalta merkittäviä kysymyksiä. Myös Göteborgin tapahtumat tunnetaan Pariisin kansalaisaktivistien keskuudessa.

Kasvisruoka ei kuulu vielä erityisesti ranskalaisen keittiön kulinaristisiin erikoisuuksiin, mutta lisääntyy vakaasti. Vegetaristeille on omat vankkumattomat kannattajansa.

Aidsin vastaisen taistelun uusi ase on naisten kondomi. Maailmanmarkkinat eivät ole vielä avautuneet, mutta ryhmän jäsenillä oli esittää näytekappale. Kondomin idea on sama kuin miesten kondomin. Naiset laittavat sen vain sisään ja se liimautui emättimen seinämiin. Ja eikun turvallisesti menoksi.


Perinteiset visiittikohteet


Joku saattaa ajatella, että perinteiset nähtävyydet ovat "pakkopullaa", mutta itse asiassa monet merkittävät nähtävyydet kertovat moni-ilmeisestä historiasta, ihmisten kättentöistä ja luovuudesta.

Eiffel-tornissa kannattaa käydä. Kannattaa varata mukaan aikaa, hermot ja 65 frangia (valuutta lähes sama kuin Suomessa). Ja ensi vuonna sisään pääsee karkeasti 11 eurolla. Torni valmistui vuonna 1889 maailmannäyttelyyn vallankumouksen 100-vuotispäiväksi. Custave Eiffel suunnitteli terästornin, jonka korkeus on 320 metriä ja joka lepää neljän jalan varassa. Tornissa on 9550 tonnia rautaa, 15.000 metalliosaa ja 2,5 miljoonaa niittiä.


Innokkaat voivat kävellä 1652 askelmaa kolmannelle tasanteelle (ja tietysti takaisin). Kirkkaalla ilmalla näkyvyys on 70 kilometriä. Maisemat ovat huimat ja pieni tornin keinunta antaa lisävirettä huikealle kokemuksella – joillekin ehkä pelon- ja kauhunsekaisia tuntemuksia.

Pablo Picasso oli aikansa huippumies (1881-1873). Picasso-museossa ei ole huipputeoksia, mutta kaikki kaudet ovat edustettuina. Kokoelmassa on 200 maalausta, 3000 piirustusta, kaiverrusta. Esillä on keramiikkaa, pronssia, puuta ja kuvitetut käsikirjoitukset. Pablo kirjoitti myös runoja. Tutustuminen museoon avasi silmät näkemään kuinka monipuolinen ja taiteellinen lahjakkuus maan päällä on elänyt. Eikä joka hemmo tee yli 90-vuotiaana huipputaidetta.

Muuta mukavaa


Pariisissa on nähtävää ja koettavaa uupumukseen asti. Jos lähdet Pariisin lumoihin, osta hyvä kartta ja valitse kohde, missä haluat käydä. Toisaalta kävelemällä näkee paljon. Ja torillakin on nähtävää ja syötävää.

Liikennekulttuuri on omansa suurkaupungissa. Ei kannata rynnätä autotielle, siinä jää toiseksi. Seuraa parkkeerausta. Se on hupaisaa. Lähes jokainen kolhii toistaan. Eikä ole huomaavinaankaan. Takseja on melko vaikea saada.


Rahaa palaa. Hintataso on yhtä korkea kuin Suomessa ja vaihtelee hurjasti. Pääväylillä ja matkailijoiden "rysissä" kaikki maksaa enemmän kuin muualla. Ennätys matkallamme oli kahvi 33 frangia ja ylikansallinen coca-cola 26. Pikkukaduilla sijaitsevat pienet kahvilat ja ravintolat ovat jo hintatason lisäksi viihtyvyydeltään rennompia ja mukavampia. Ja ainahan voi ostaa kaupasta patongin, juotavaa ja hedelmiä ja istahtaa Seinen rannalle tai Pariisin lukuisiin puistoihin.

Jos et ole kasvissyöjä, niin pyydä pihvisi paistettuna tai saat verisen klöntin.

Monesti saa kuulla, että pariisilaiset ovat kopeita ja katsovat vieraita nenän varttaan pitkin. Täytyy myöntää, että tuossa on hitusen perää. Kieli rajoittuu, sinänsä kauniiseen ranskaan, palvelu on välillä tosi ”hikistä” ja monet palvelun ammattilaiset ovat nenä nyrpällään. Se on tosi ärsyttävää. Toki kaikki eivät ole yhtä "kylmiä", joten ota aktiivisesti kontaktia ja opettele vähän ranskaa. Jos ei muuta niin: merci (kiitos), bonjour (hyvää huomenta/iltapäivää), bon soir (hyvää iltaa/yötä), au revoir (näkemiin) , s’il vous plait (olkaa hyvä), pardon (anteeksi). Pardonia saakin hokea täysinäisissä metroissa ja ahtailla kaduilla.




Leena 9.7.2001
fym@hattu.net

Katso myös
» Pariisi-sivut
» Eiffelin tornin sivut