Ohita navigointi

Nuorten stereotyypit Tv-mediassa

Sanakirja määritelmä stereotypialle:
kaavamaisuus, jäykkyys; psykol. sairaalloinen tila,
jossa yksilö toistaa samoja toimintoja, jäljennös,
stereotyyppi: vakiomallinen




25.3.2002
Olen katsellut juuri Salattuja Elämiä ensikertaa puoleen vuoteen, sillä minua ei kiinnosta muiden elämä väännettynä draamaksi. Todellisuus kiehtoo minua enemmän. Ensimmäinen ajatus ohjelman päätyttyä on että sarja on täynnä stereotyyppejä. Paras esimerkkikö aiheeseeni? Ehkä, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan tutkimusongelmaani.

Sarjassa on stereotyyppi joka on todennäköisesti yksi vanhimmista ja on joka ikisessä nuorille suunnatussa sarjassa: aikuisten ja nuorten väliset riidat. Yhteistä kieltä ei vain löydy. Ehkä se on totta. Nuorten hormoni toimita yltyy ja tunteet ailahtelevat. Aletaan irroittautua emosta. Ehkä stereotyypit kertovat totuuden, vain muunneltuna ja tylpistettynä. Sen mikä on yleisintä. Mutta se mikä on yleisintä ei ole välttämättä totuus. Se ei ole kaikkien elämää ja onko totuus se mikä on kaikille arkipäivää ja jokapäiväistä tai se mikä on kaikilla kaikkialla. Onko yhteistä totuutta mistään. Teoriani mukaan ei. Mutta sekään ei ole totuus. Se on vain minun totuus. Ja sitä olen nyt selvittämässä.

Stereotyypit antavat esimerkkejä. Ole ja tee näin, kuten mainoksetkin. Stereotyypit ovat siis eräänlaisia mainoksia elämästä. Ne ovat malleja. Kaavamaisia vakiomalleja. Niin se on. Pala minun totuudestani.


9.4.-16.4.2002
Eli olen valinnut tutkimusongelmani suunnaksi ja ajattelumalliksi, että stereotyypit oavt mainoksia elämästä ja malli esimerkkejä ihmisille. Länsimaisessa kulttuurissa siis yleisesti oletetaan että ihmiset tarvitsevat esimerkkejä näyttämään suuntaa. No, katsotaan. Olen saanut jos jonkinlaisen ratkaisun stereotyypin tarkoitusesta ja syvimmästä olemuksesta: malliesimerkkejä ihmisille, ottaen huomioon myös varoittavat esimerkit, joita on aina. Tarkoitukseni on nyt tarkentaa tätä määritelmääni. Saada lisää tietoa. No otetaan esimerkiksi jääkiekon pelaaja. Hän tekee kauden ensimmäisessä ottelussa kolme maalia peräkkäin. Hän toistaa saman toiminnon seuraavassa ottelussa ja sitä seuraavassa jne. Aina kolme maalia peräkkäin, vaikka mahdottomalta tuntuukin. Joka kerta sama. Onko hän siis psykologisessa mielessä stereotyyppi? Luoko hän stereotypiaa? Jos on yhtään uskomista sanakirjaani, niin kyllä. Ja luomalla stereotypiaa hänestä tulee stereotyyppi. Mutta, eihän hän yksin voi olla stereotyyppi. Mistä hän silloin olisi stereotyyppi. Itsestään? En tiedä, mutta näin vain on. Psykologisessa mielessä. No, toinen esimerkki. Nyt vaikka muusikko, kitaristi. Kiertueen ensimmäisessä konsertissa hän tekee erittäin onnistuneen kitarasoolon. Hän toistaa joka ilta saman toiminnon 30 konsertin kiertueella. Aina yhtä hyvä kitarasoolo. Luoko hän stereotypiaa? Onko hän stereotyyppi? Onko se mahdollista? Kysymys johon en osaa vastata. Minun totuudessani, kyllä. Ei tarvita muita.


16.4-18.4.2002
Kun seuraan TV:stä mitä tahansa ohjelmaa jossa on nuoria, toistavat hahmot samoja toimintoja ja asioita. "Kaavamaisuus, toistaa samoja toimintoja". Nyt olen asian ytimessä. Tutkimusongelmassani. Olenseurannut viime aikoina tarkoituksellisesti ja tarkoituksettomasti tutkielmani takia erinlaisia ohjelmia joissa oletan olevan paljon stereotyyppejä nuorista: Kotikatu, Salatut elämät, 70´s show jne. ja kaikissa olen huomannut samat piirteet nuorissa. On olemassa kolmenlaisia perus stereotyyppejä: hyvät, pahat ja rumat eli läskit. Siinä se yksinkertaisesti. Mutta en todellakaan tyydy tähän. En. Jokaisessa mainitsemassani stereotyypissä on samoja piirteita. Kaikki ovat kauniita, älykkäitä ja loppujen lopuksi ymmärtäväisiä. Paitsi rumat, eli läskit jotka ovat tyhmiä. On myös otettava huomioon sivuilmentymät eli bimbot. Niitä on joka sarjassa. Se myös ilmenee mainoksissa, varsinkin meikki ja shampoo mainoksissa. Mainoksissa jotka on tarkoitettu nuorille. Yritetäänkö nuorista tehdä bimboja? Mukiavia ja meneviä ilopillereitä? Toivottavasti ei. Minä en siitä ainakaan nauttisi jos ympärilläni pyörisi vain bimboja riehumassa. En ollenkaan.



Mitä media minulle tarjoaa?
Suoralta kädeltä sanoisin että minun ikäluokalleni suunnattu media tarjonta on tylsää nuorisopaskaa jota pursuaa joka tuutuista. Eikä se kiinosta minua paljoakaan, mutta olen kuitenkin joutunut ja halunnut tutustua tähän tutkimusongelmani yhteydessä, joka on ollut sinänsä hauskaa. Olen kuitenkin huomannut että monia nuoria se kiinnostaa, esimerkki mielessä. He ottavat mallia TV:stä. En kuitenkaan itse kuulu tähän kastiin.

Miten media vaikuttaa minuun?
Media varmasti vaikuttaa jokaiseen meistä. Mutta se että miten. Mediahan ohjailee elämäämme. Se näyttää meille suuntaa. Työntää meitä kohti loputonta hulluuden myrskuä jossa ympärillämme pyörii muoti ja kiiltokuva ihmiset. Oman luokkansa stereotyyppejä. Väkivalta, seksi ja huumeet, ne ovat median lellikkejä. Niitä väännellää ja riepotellaan joka suuntaan. Media vaikuttaa kaikkeen tässä länsimaisessa kulttuurissa. Media ON länsimainen kulttuuri. Se riepottelee tunteitamme ennen kuin murskaa ne yhdellä raudan kovalla iskulla.


3.5.-19.5.2002
Olen päässyt loputulokseen. Mitkä ovat nuorten stereotyypit TV-mediassa? Hyvät (yleensä koulussa menestyvät muiden auttajat ja ymmärtäjät, Pahat (koulukiusaajat jotka saavat muut pulaan) ja Rumat ( eli tyhmät läskit ja vammaiset), sekä sivu ilmentymät Bimbot ja Nörtit. Jokaisessa näistä on vaikutteita toisistaan: Hyvät ovatkin välillä ilkeitä ja Pahat hyviä jne. Rumissa ei kuitenkaan ole vaikutteita muista. Se on yksin ainoana. Bimbotkaan eivät ole usein älykkäitä. Joskus kuitenkin. Näin. Huhhuh. Se oli siinä. Nuorten stereotyypit TV:ssä. Kuukausien työ valmis. Lopultakin. Tämä oli kuitenkin vain palanen minun totuudestani, muistattehan. Ei koko totuus eikiä todellakaan kaikkien totuus. Vain minun.



Paltsa Salama 19.07.02
paltsa@excite.com

Katso myös
» Ylen kuunteluhuone
» Lähetä Free Your Mind postikortti