Ohita navigointi

Uudet sankarit peliin Nuorisovaaleissa?

Viisitoista minuuttia lähetyksen alkuun. Toimittajat, juontajat ja tekniikka syövät välipalaa. Sali on pimeä, tunnelma odottava, jännittynyt mutta samalla valmis. Nuorisovaalien vaalivalvojaiset ovat alkamassa

Viimeisille kysymyksille oli vielä tilaisuus. Aulassa ehdokkaat kuvauksessa, esittäytymässä. Ehdokkaille kerrotaan aikataulua, joku toivoo lyhyitä ja napakoita vastauksia. Saliin valuu pikku hiljaa väkeä. Ohjaaja antaa ohjeita. Toisella kädellä voi vääntää kampea ja toisella tehdä, jotain… Aloitus kello 18 asti neloskanavaa, tunnarin jälkeen lähtee… painat play.”
Ensimmäiset nuoret ehdokkaat puheissa nuorten toimittajien kanssa.
Kohta lähtee. TV:n aikuisvaaliohjelmat - katsokaa mallia.

Insertti lähti ja punainen hattu leijuu. Nuorisovaalikampanjan suojelijan Presidentti Tarja Halosen viesti nuorille, kannattaa elää niikun kuin opettaa. On monia tapoja vaikuttaa, voi vaikuttaa kulutustottumuksilla, mielenosoituksilla, mutta on muistettava, että eduskunta ja hallitus ovat hyvin tärkeitä päätöksenteossa.
Presidentti puhutteli insertin katsojia: Meillä on vastuu siitä, että hyvät asiat jatkuvat ja huonot vähenevät.

Ensimmäiset studiovieraat ovat vanhan vallan edustajia, vaalivalvojaispäivänä vaalikauden päättäneitä kansanedustajia.

Pitääkö vallasta pitää kiinni?
Paula Lehtomäki (kesk.) totesi, ettei vallasta voi pitää kiinni kynsin hampain. Kristillisten Jouko Jääskeläisen mukaan vallasta ei edes pidä kiinni, vaan pitää pitää kiinni siitä, mitä on luvattu. Irina Krohnin (vihr.) mukaan jokaisella on vaaleissa on vain yksi ääni ja sen yhden äänen verran valtaa. Myös nyt kauden päättäneillä kansanedustajilla.

RKP:n Jan Oker-Blom haluaa pitää kiinni siitä vallasta, joka hänellä tällä hetkellä on, lähinnä oman puolueen sisäällä. Outi Ojala (vas.) mukaan vaalieissa on aidosti kaikki paikat uudelleen jaossa, osa edustajista luopuu omasta tahdostaan paikastaan, osa haluaa paikkansa uudistaa. Kyseessä on luottamustehtävä, vaaleissa mitataan onko äänestäjien luottamuksen arvoinen. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä juuri siksi vaalit ovatkin joka neljäs vuosi, että vallasta ei voi pitää koko ikäänsä
kiinni, itsestäänselvyytenä. Tosin pätkätyöt ovat tylsiä. Susanna Rahkonen (sdp) sanoi jakkaran olevan tuulinen, mutta niin sen pitää ollakin.

Irakin sota?
Kansanedustajat Rahkonen ja Sarkomaa korostivat Presidentti Halosen toivetta, että Irakin sota vältettäisiin. Ojalakin on sotaa vastaan, hänen mielestään nyt pitää työskennellä sotaa vastaan. USAlla ei ole oikeutta hyökätä Irakiin. [ Antti tsekkaa vielä kuka oli tämä mies!!!] Kristillisten Tommy Björkskogin mukaa YK:lla on pitkä ja hieno historia, jota pitäisi vaalia. Hänen mielestään tarvitaan vahva YK, joka voi vaikuttaa. Krohnin mukaan sodanuhka on kuitenkin parempi ase kuin sota. Jääskeläinen toivoo, että saataisiin aikaan sellainen poliittinen paine, että sotaa ei tarvita.

Ihmiskilveksi?
Ihmiskiviksi Irakiin kansanedustajat eivät lähtisi. Ojala totesi olleensa mukana mielenosoituksissa. Lehtomäki nosti esille seksilakon todeten, ettei itse ryhtyisi siihen, koska sillä ei saavuteta mitään.

Krohn kertoi, miten seksilakot ovat perua historiasta. Sotien aikana vaimot ehtivät neuvotella rauhan ja ryhtyivät seksilakkoon, jotta sotivat miehet tulisivat järkiinsä. Tässä tapauksessa suomalaisesta seksilakosta ei taitaisi olla apua. Krohn ei lähtisi ihmiskilveksi: "Mitä lapsenikaan siitä ajattelisivat, jos jäisivät puoliorvoiksi."

Sarkomaakin sanoi ei seksilakolle, rakkaudella ja välittämällä on saatu aikaan paljon hyvää. Lehtomäki totesi vielä, että jos jonkun on ryhdyttävä seksilakkoon, se voisi olla Presidentti Bushin vaimo.

Miten nuoret tulevat kuulluksi?
Alle 18-vuotiaiden mielipiteet tuntuivat välittyvän oman perheen lasten, tuttava nuorten ja erilaisten nuorisojärjestöjen kautta. Lehtimäki kannusti nuoria pitämään yhteyttä esimerkiksi sähköpostin avulla kansanedustajiin ja muihin päättäjiin.

Monilla kansanedustajista oli hyviä kokemuksia Hesan Nuorten Ääni -kampanjan avoimista foorumeista. Sarkomaa sanoi olleensa hieman hämmentynyt avoimessa foorumissa huomatessaan ollensa vastikää nuori ja mukana opiskelijajärjestöjen toiminnassa.

Ojalan mukaan Hesan Nuorten Ääni -kampanja on hyvä, hyvä saada myös aikaan tuloksia, sellaisia asioita, joita nuoret pitävät tärkeänä, kuten nuorisokahvila Malmille.
Mutta pelkät kampanjat eivät riitä. Oker-Blom totesi, että myös eduskuntaan tarvitaan nuoria kansanedustajia. Krohnin mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa kuuluu niiden ääni, jotka saavat sen sanallisesti esille. Demokratiaan kuuluu myös se, että kuullaan myös niiden ääntä, joita eivät saa äänestää.

Äänioikeus 16-vuotiaille?
Ojala ei ollut kauhean innostanut äänioikeuden alentamisesta, mutta jos nuoret kampanjoisivat äänestysikärajan alentamisen puolesta, niin hän voisi harkita. Lehtomäen mukaan on tärkeää, että politiikot ja yhteiskunnalliset asiat näkyvät koulussa.

Politiikkojen pitää tulla tunnetuksi, ihmisten pitää huomata, että politiikot ovat tavallisia ihmisiä
Krohn pohti, josko rikosoikeudellisella ikärajalla ja äänestysikärajalla pitäisi olla joku suhde. Tämä ajatus nousi esille Nuorten Avoimissa Foorumeissa.

Äänestysikäraja liittyy Krohnin mukaan siihen, että kokee liittyvänsä yhteisöön. Oker-Blom mietiskeli, josko sähköinen äänestäminen toisi nuoret helpommin äänestämään.

Tuomarit Lilli Munck ja Matias Orola totesivat, että kansanedustajien oli vaikea vastata suoriin kyllä ja ei kysymyksiin. Kansanedustajilla on lapsia ja he kuuntelevat nuoria. Mutta ovatko politiikot koskaan keskustelleet muiden nuorten kanssa kuin omiensa?

Sähköä?
Kansanedustajilla ei tunnu olevan hirveästi aikaa internetmaailmaan. Rahkonen mainitsi olevansa mukana attack-listalla.

Sarkomaa taas seuraa poliittisten opiskelijajärjestöjen keskustelua. Ojalan kokemuksen mukaan kansalaisjärjestöt esim. Animalia lähettää kiitettävästi sähköpostia. Jääskeläinenkin pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöt lähettävät viestejä.

Mutta mitä on breakdance?
Eivät taipuneet kansanedustajat breakkaamaan, pientä painostusta oli havaittavissa ilmassa. Porukan nuorinta miestä Oker-Blomia yritettiin taputtaa breakkaamaan, mutta ainakin tällä kertaa se jäi väliin.

Miksi nuorisovaalit?
Allianssin puheenjohtaja Antti Kaikkosen muukaan demokratia ei ole kenenkään geeneissä vaan sitä pitää harjotella. Nuorisovaalit on prosesssi, josta varsinainen äänestystapahtuma on vain yksi osa.

Ennen vaalipäivää kouluissa on järjestetty paneelikeskusteluja, ehdokkaat ja istuvat kansanedustajat ovat vierailleet kouluilla. Nuorisovaaleissa iso merkitys on siinä, että oppii sen äänestystilanteen. Se äänestäminen ei ole vaikeaa, mikään juttu.

Entäpä pienpuolueet?
Simo Hämäläinen liberaaleista sanoi, että liberaaleja ja kommunisteja yhdistää se, että molemmat tarjoavat kokonaista näkemystä, vaihtoehtoa. Tanja Pelttarin (SKP) mukaan monet sanovat, ettei äänestämällä ei voi vaikuttaa, että vaikuttaminen tapahtuu kansalaistoiminnassa. Myös SKP:n jäsenet ovat aktiivisesti mukana kansalaistoiminnassa.

Hämäläisen mukaan liberaalit ovat edenneet hyvin muissa Euroopan maissa. Suomessa Hämäläisen mielestä vapausaatteella ei ole ollut aiemmin suurta kannatusta, mutta nyt puolueen jäsenmäärä on kasvanut Suomessakin.

Pelttarin mielestä poilitiikka ei ole yhtä pullamössöä, suuresta ehdokasjoukosta löytyy jokaiselle joku joka ajaa itselle tärkeitä asioita. Pelttarin mielestä SKP:ssä ja pienpuolueissa nuorte saavat tilaa toimia. Jossain vaiheessa ihmisten kuppi kaatuu ja ihmiset haluavat ryhtyä vaikuttamaan.

Hämäläisen mielestä pikkupuolueet ovat tulleet esille paremmin, ne ovat tehneet konkreettisia esityksiä, tuoneet keskusteluun aitoja vaihtoehtoja, sellaisia, jotka iskevät tavalliseen ihmisiin. Tälläisiä teemoja ovat emerkiksi työttömyys.
Simon mielestä omalla puoluella hyvä ennuste ja paikkoja tulossa.

Alustava arvio?
Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat sanailivat siitä, missä sijaitsevat äänestäneet koulut. Sanailun taustalla oli keskustan ääniosuuden kasvu.

Paavo Arhinmäen (Vasemmistonuoret) mukaan nuorisovaaleissa on tyypillistä, että muutama räväkkä ehdokas saa ääniä, koko koululuokka saattaa äänestää jotain tyyppiä. Vasemmistoliiton kannalta hyvä tulos näyttää hyvältä.

Petteri Oksa (Demarinuoret) totesi, että syvällä keskustassa on eniten kouluja mukana, mikä näkyy kannatusluvuissa. Moniin nuoriin vetoaa helppoja totuuksia tarjoavat pienpuolueet.

Marko Suominen (keskustanuoret) totesi vasemmiston nuorille äänille, että kyllä keskustalaisten kuntien kouluissa on toisinajattelijoitakin. Keskustan kannalta nuorisovaalien suunntaus on hyvä.

Linda Lindholm (svenska ungdom) totesi, että alustava tulos näyttäisi vähän pudotusta, meitä kiinnostaa vaalipiirikohtaiset tulokset enemmän. Tuloksessa voi olla reagointia toista kotimaista kieltä kohtaan.

Tommy Björksogin (krist) mielestä tulos oli hyvä, mutta odotettu. Hänen mielestään he ovat tehneet uskottavaa politiikkaa, osoitettu ettei kristillisdemonkraatit ole mitään hörhöpuolue, vaan jopa eettisiä, joka on radikalismia Suomessa.

Juho Romakkaniemi (kokoomusnuoret) sanoi, että tulos herättää aika monensuuntaisia tunteita. Isoimmissa asutuskeskuksissa ei ole osallistuttu samalla tavalla kun pienissä, ihan hyvin menny.

Johanna Sumuvuoren (vihteät nuoret) mukaan hän osasi ennustaa Tony Halmeen menestyksen, nuorisovaaleissa äänestetään usein "hauskoja" ehdokkaita.

Tunnetuilla kasvoilla eduskuntaan?
Pari julkkista ja yksi tavis, vai sanoiko juontaja kalkkis. Takarivissä pohditaan, kumman juontaja sanoo. Olli Oikarisen (kok.) mukaan se, että kasvot on kansalle tutut, auttaa siinä, ettei tarvitse tehdä naamaansa tunnetuksi.

Paneeleissa on kuitenkin ollut aikaa puhua asioita. Aiemmin en ole tuonut vakaumustani esille, mutta nyt aion puhua mm. siitä, että veroja pitää alentaa ja kiristää sosiaaliturvan myöntämisperusteita.

Varmasti Ultra Brassa mukana olemisella oli Anni Sinnemäen (vihr) mielestä jonkin verran syytä menestykseen edellisissä vaaleissa. "Toki olin tuttu sanottajana ja kolumnistina", hän pohtii. Jos joku on kirjoittanut lehteen, niin ajatellaan, että sopii politiikkaan.

Perussuomalaisten Timo Soinin mielestä perustunnettavuudesta on hyötyä. Soini ennustaa, että Tony Halme menee vaaleissa läpi. Soinin mielestä kansa ei äänestä väärin, vaan hän tyytyy siihen, miten kansa äänestää. Jos vasemmisto voittaa, sen on kansan tahto, vaikka itse en koskaa ole niin äänestänyt.

Stop töhryt?
Nuorisopanelistien mielestä nuorten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin pitää panostaa rahaa. Mutta mistä politiikot tietävät, mitä nuoret tahtovat. Kulttuuri näyttäytyy erilaisena eri-ikäisille ihmisille.

Sumuvuoren mukaan esimerkiksi kaupungin graffitien vastainen toiminta "Stop töhryille" on poistanut sellaisiakin graffiteja, jotka kaupunki on tilannut.

Romakkaniemen mukaan todelliset kuulemishankkeet nostavat esille nuorten asiat, normaalin päätöksenteon pitää olla yhteydessä nuoriin. Nuorisokulttuurit eivät muuten kuulu.

Björkskogin mukaan eduskunnassakin keski-ikä on yli 50 vuotta, ei enää välttämättä tiedetä, mitä graffiti on. Kunnissa urheilu- ja kulttuuriasiat ovat samoissa lautakunnissa. Jotta rahoitus kohdentuisi viisaasti tarvitaan lisää valtionohjausta.

Kulttuuria ja urheilua ei Soinisen mukaan pitäisi jakaa vastakkain, kultturikin on laaja-asia. Oksan mukaan ongelma on se, että kulttuuriväki pitää liikuntaväkeä idiootteina ja liikuntaväki pitää kulttuuriväkeä hörhöinä.

Arhinmäki nosti esille niinsanotut asiantuntijat. Rakennusviraston harmaat virkamiehet hallitsevat Arhinmäen mukaan graffitikeskustelua. Arhinmäki totesi tehneensä aloitteita laillisten graffien puolesta. Samalla tapaan skeittaus on ongelma, kaupungin virkamies sanoi tässä salissa, ettei Helsingissä ole tarvetta skeittihallille ja nyt Kontulassa halli pursuaa väkeä.

Irakin sota jakoi nuorten vaikuttajien mielipiteet
Kukaan ei tietenkään halunnut sotaa, mutta jos siihen olisi YK:n valtuutus, osan mielestä sodan voisi käynnistää.

Ihmiskilveksi ei kukaan ollut lähdössä. Seksilakolla ei nuorten milestä ole mitään konkreettista vaikutusta siihen, tuleeko sota vai ei, vaikka Björkskog totesikin itse lakon olevan konkreettinen. Soinisen mielestä seksistä kieltäytymisen nostaminen vaihtoehdoksi sodan aloittamiseksi on aika traagista. Jos ruvetraan seksilakkoon, niin lapsia suomessa entistä vähemmän.

Arhinmäen mielestä sotaa vastaan voi toimia muilla tavoilla, esimerkiksi edistämällä kehitysyhteistyötä.

Muutama idea?
Miksei ole nuorisokampanjaa? Kaikki varmaan yrittää päästä eduskuntaan, mutta nuorten ja nuorisojärjestöjen resurssit on aika pienet. Mainos salkkareitten välissä on aika kallista. Pitäisikö jonain vuonna nuorten mainostamiseen panostaa Opetusminusteriön rahaa?

Nuorisovaalien lopputulos kertoo Allianssin puheenjohtaja Kaikkosen mukaan siitä, että nuoret ovat heterogeeninen ryhmä. Ei ole yhtä yhteinäistä nuorten mielipidettä. Läpimenneissä on politiikan kentiltä ja julkisuudesta tuttuja naamoja. Läpi meni myös nuoria ehdokkaita, jotka tekivät nuorisovaalikampanjan aikana hyvää työtä erilaissa koulutilaisuuksissa.

Myös pienpuolueet menestyivät, ilmeisesti ne ovat onnistuneet nostamaan esille vaihtoehtoja ja raikkaita mielipiteitä paneleissa. Demokratiaan kuuluu se, että on erilaisia mielipiteitä ja mielipiteiden äärilaidatkin näkyvät selvästi.



Pirjo Mattila 17.03.03
pirjo.mattila@nk.hel.fi

Katso myös
» Lisätietoja nuorisovaaleista
» Allianssi

Nuorisovaalit

» Index

» Valvojaisten vierasgalleria

» Vaalivalvojaisvideot

» Tunnelmia valvojaisista

Kuvagalleriat
» 1 2 3

Tulokset
» Puoluekohtaiset tulokset
» Valitut ehdokkaat