Ohita navigointi

Neonvalokaupunki


Metro vie kaupungin halki kohti syvintä itää. Kontulan ostoskeskuksen takana portaat laskeutuvat pommisuojaan joka tavallisesti kaikuu ja kolisee skeittareiden tahdissa. Nyt se on kuitenkin hiirenhiljainen. "Äiti!", hento huuto kiirii hallissa. "Äiti!" kuuluu uudestaan ja uudestaan täyttäen koko tilan. Skeittareilla ei ole koti-ikävä vaan nuorten tanssiteatteriryhmä harjoitteele Lapsuus-kohtausta syyskuun kahdeksantena päivänä ensi-iltansa saavaan Neonvalokaupunki teokseen.

Rytmikäs, urbaanisti sykkivä musiikki tempaisee tanssijat konemaiseen liikkeeseen. Apulaisohjaaja Anna Riski ohjaa nuoria koreografiassa. Ohjaaja, tanssitaiteilija/koreografi, Sami Saikkonen laskee tahtia. Tunnelma on muuttunut täysin toisenlaiseksi pelikaaniblues-kohtauksen myötä.


Tauon tultua pulputus täyttää hallin. Ohjaaja Sami Saikkonen kertoo teoksen syntyneen nuorten tekstien pohjalta jotka hän on nivonut yhdeksi tarinaksi omien kokemustensa kanssa. Kohtaukset ovat nyt valmiina, joten teoksen lopullisen dramaturgian hiominen voi alkaa. Aikaa on kuukausi. "Tunnelmat on, että ollaan siinä kohdassa missä pitääkin olla" hän sanoo. Teoksen pääteema on nuoruus, nuoren ihmisen maailma ja muuttuminen lapsesta nuoreksi ja nuoreksi aikuiseksi. "Ei niin tarinallisessa muodossa kuin teatterissa normaalisti vaan fyysisen teatterin keinoin." Eniten nuoret tykkäävät tanssia omia koreografioitaan. Saikkonen on tuonut mukaan nykytanssin, josta breikkaritkin ovat innostuneet alun kankeuden jälkeen.

Apulaisohjaaja Anna Riski saatiin mukaan Kallion nuorisotalolta. Hän kertoo taustansa olevan enemmän showtanssin ja viihteen puolelta, mutta sanoo oppineensa jo nyt paljon erilaisia asioita. Hän ei koe hyppyä vaikeaksi, vaan on kokenut Samin oikeana kätenä olemisen haastavana. Hän on omien sanojensa mukaan melkein samanikäinen esiintyjien kanssa. "Mullahan ei ole paineita esityksestä kun en itse joudu lavalle menemään"hän sanoo.

Nuoriakaan esitys ei vielä suuremmin jännitä. Monet toteavatkin paniikin iskevän juuri ennen ensi-iltaa. Poikia esityksessä olisi saanut olla mukana enemmän kaikki toteavat kuin yhdestä suusta, mutta "tyttöenergialla selvitään" Tia kiteyttää. Toisaalta Vesa jatkaa saaneensa poikana paljon huomiota osakseen. "Mitä vähemmän poikia sitä enemmän naisia mulle jää" hän naurahtaa. Erikan mielestä pojat olisivat tuoneet enemmän poikien maailmaa mukaan.


Nuoret pitävät tarinaa realistisena. "Aika realistinen, karkea, aika synkkä, on siellä iloisiakin juttuja" Linda toteaa. Erika löytää siihen syynkin, koska tarina käsittelee vaikeita asioita niin synkät asiat tulevat helpommin esiin kuin iloiset. Toiset taas sanovat tarinan olevan aika epärealistinen. Mian mielestä tarina on joidenkin maailmassa täysin realistinen, mutta ei ehkä mukana olevien. Kirsi taas sanoo tarinan olevan täyttä faktaa, perustuuhan se nuorten omiin teksteihin. Vesan mielestä jengitappeluita ei enää nykypäivänä ole sillätavoin kuin 70-80-lukujen taitteessa. "Nykyään jengi on enemmän frendejä" hän jatkaa.

Pukusuunnittelija Anna Sinkkosen aktiivinen kausi alkaa vasta nyt, vaikka hän ollut projektissa mukana jo kaksi vuotta. Puvut pyritään pitämään tarinan ohella mahdollisimman realistisina. Esiintyjät käyttävät sekä omia että lainavaatteita. "Mulla on visiot päässä" hän sanoo ja kertoo tekevänsä värimaailmaan muutoksia. Lopullinen muoto löytyy vasta harjoitusten siirtyessä Laakson Lasten liikennekaupunkiin. Sikäli realistisia vaatteiden täytyy olla, että niitä on pidettävä säällä kuin säällä, sateenkin sattuessa. Pitää olla uskottava.

Koreografian Saikkonen on luonut yhdessä nuorten kanssa. Lähtökohtana on ollut luoda ns. normaaliliikkeen koreografia. Tärkeintä on uskaltaa olla lavalla. Ei tarvitse omata erityisiä taitoja, mieli, halu ja intensiteetti riittävät. "Tanssi on nykyajan nuorille luontevaa juuri musiikkivideoiden ansiosta. Täähän on yks iso musiikkivideo" Saikkonen sanoo. Onko se luontevaa nuorten mielestä? "Ei voi sanoa onko se luontevaa yleisesti. Se on ihmisestä kiinni" Maiju vastaa. "On monenlaista tanssia koska vain liikkeetkin ovat tanssia" Mia lisää. Vesan mielestä jokainen tanssii jossain vaiheessa oli se sitten häissä tai jossain muualla. "On se luontevaa vaikka pitääkin miettiä mitä se pitää sisällään" Meiju toteaa lopuksi. Lindan mainitsee diskojen olevan luonnollisia nuorille ja Tia toteaa tanssin olevan monella harrastuksena ja rytmin olevan veressä.


Ketään ei ole heitetty osaamattomuuden takia pois. Ainoa vaatimus on ollut aikatauluista kiinnipitäminen. Ammattilaiset osaavat aloittaa itse, harrastelijoille ohjaajan pitää antaa käynnistymisimpulssi, energia. "Pitää uskaltaa leikkiä se teatterileikki" Saikkonen painottaa. Yritän etsiä jokaisesta sen herkun ja antaa jotain lisää. Olen yrittänyt olla samalla ankara ja lempeä. Tarkoitus on, ettei kukaan lähde pahalla mielellä pois. "On ihailtavaa kuinka nuoret ovat jaksaneet näillä keleillä tulla tänne pommisuojaan joka päivä kuukauden ajan". Harrastelijoiden palaute on vilpitön ammattilaisiin verrattuna.

"Sami on aika ankara. Se osaa laittaa meidät työhön" Meiju sanoo. Kirsin mielestä Sami on ollut ankara maanantaisin. "Sami on ollut hyvin mukana, ei ole ollut ennakkoluuloja" Linda lisää. Maijun mielestä Sami on ohjannut "hyvin tän jutun, on hienoa, että se on luottanut, et se voi luoda meidän kanssa tätä juttua". Mia toteaakin Samin olevan kuin kollega. "Ankara, mutta ilman sitä me ei olis saatu aikaan tätä juttua.Tia sanoo Samin vetäneen ihan liikaa omaa maailmaansa mukaan, mutta kiittelee samalla Samia ja koko muuta työryhmää. Vesan mielestä Sami hösää vähän liikaa, mutta hän näkee Samin enemmän isähahmona, joka on vienyt ryhmää taidenäyttelyyn ja järjestänyt muita aktiviteetteja.

Savukone levittää savua halliin. Metrokohtaus on alkamassa, Aluetelevisio valmistautuu taltioimaan tilanteen. Saikkonen kertoo vielä äänimaailman ja musiikin synnystä josta vastaa Kie von Hertzen . "Ensin olen esittänyt toiveita ja teemoja Kielle, jonka jälkeen hän on tehnyt musiikkia, sitten olen aloittanut kohtauksen valmistamisen ja esittänyt sen aiheen nuorille. Sen jälkeen Kie on taas muuttanut musiikkia ja minä olen tehnyt ohjauksellisia muutoksia. Viimeiseksi olen antanut kohtauksen nuorille" Sami kertoo. Von Hertzenin musiikin lisäksi nuorten oma Protesti-ryhmä (Tieto, Taito, Ajatus, Tunne) räppää.

Ostoskeskuksessa ihmiset jatkavat arkiaskareitaan. Metro saapuu Kontulan asemalle. Myös alhaalla pommisuojassa kuullaan metron saapuvan - ääninauhalta. Harjoitukset jatkuvat.




Jere - Kuvat: Riikka Seljänperä 11.09.01
fym@hattu.net

Katso myös
» Lähetä Free Your Mind -postikortti
» Lue lisää Neonvalokaupungista