Ohita navigointi

Mitä fobia oikeastaan tarkoittaakaan?


 
Joku ei uskalla käyttää hissiä, toinen pelkää sammakoita, lukua 13 tai Venäjää. Jollekin tuottaa suurta tuskaa kirjoittaa toisten nähden, joku pelkää puhua, syödä tai juoda seurassa.

Pelkäsipä fobiasta kärsivä sitten mitä tahansa, niin hänelle ko. pelko on ylitsepääsemätön, voimakas -ja aina yhtä epälooginen.Psykiatri Jaana Jurmu huomauttaa, että psyykkisiä ongelmia voi ilmaantua melkein kenelle vaan.

Paljon enemmän kuin pelkkä pelko
On tavallista, että ihmiset sanovat potevansa fobiaa jotain pelkäämäänsä ja kammoksumaansa asiaa kohtaan (vaikka todellisuudessa kysymys ei ole fobiasta). Pelkääminen on tavallista. On tavallista, että fobioista puhutaan, mutta järjenvastainen käsittämätön pelkääminen ei ole tavallista.
Epätavallisuuksiin ihmiset suhtautuvat ennakkoluuloisesti ja oudoksuen ja sitä, mistä ei tiedetä pelätään. Jos pelko kasvaa tavallista suurempiin mittoihin, puhutaan fobiasta.

Sana fobia tulee kreikankielisestä sanasta ‘phobos’ ja tarkoittaa pelkoa, pakoa, kauhistusta ja paniikkia. Fobia on neuroottisiin häiriöihin kuuluva pelkotila. Se on olosuhteisiin nähden aivan liian voimakas pelko jotain asiaa kohtaan. Sitä voidaan tunnetilana verrata ahdistuneisuuteen ja tuskaisuuteen.

Jos henkilöllä on esim. verikammo, hän ei halua olla veren kanssa missään tekemisissä. Hän pelkää näkevänsä verta tv:ssä ja esim. tauluissa, pelkää verinäytteen ottoa, pelkää saavansa haavan, eikä halua ottaa muita kädestä kiinni, koska heillä voi olla haava kädessä. Hän voi pelätä myös kuukautisverta.

Ihminen pelkää (pelon normaalilla tasolla) ”järkeviä asioita”, kuten korkeita paikkoja, teräviä esineitä ja vaarallisia eläimiä terveen itsesuojeluvaistonsa ohjaamana. Fobiassa pelko on kehittynyt liian pitkälle:
se alkaa rajoittaa elämää.


Fobioiden kolme ryhmää
Fobiat jaetaan kolmeen pääryhmään: sosiaalisiin-, tavallisiin- ja agorafobioihin.

Yleisin on sosiaalinen fobia; siitä kärsii 15 väestöstä. Fobia on naisilla 8-9 kertaa yleisempää kuin miehillä. Sosiaalinen fobia on ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvä pelkotila. Henkilö alkaa vältellä tilanteita, joissa pelkää joutuvansa tekemisiin muiden kanssa. On tärkeää tietää, että tästä fobiasta kärsivä ei pelkää ihmisiä vaan sitä, että käyttäytyy muiden edessä jotenkin typerästi.

Tavallinen fobia tarkoittaa fobiaa jotain tiettyä, yksittäistä asiaa tai toimintaa kohtaan. Yleisimmät tavalliset fobiat ovat eläin-, hämähäkki-, hyönteis-, veri-, ahtaanpaikan, korkeanpaikan- ja hammashoitokammo. Tavallisista fobioista kärsii 11 prosenttia väestöstä.

Nimitys agorafobia on peräisin Kreikasta, jossa agora tarkoittaa toria. Suomenkielinen käännös onkin varmaan monelle tuttu torikammo. Agorafobiasta kärsivä pelkää, ettei hän jossain paikassa ollessaan saa tarpeeksi nopeasti apua, jos jotain sattuu tai jos hän alkaa voida pahoin. Tässä pahoinvoimisella tarkoitetaan erilaisia fyysisiä reaktioita, kuten sydämentykytystä, huimausta ja kipua. Agorafoobikko pelkää, että tämä taas voisi johtaa kontrollin menettämiseen, pyörtymiseen, sekoamiseen tai kuolemaan. Hän pelkää myös mm. julkisia paikkoja, joista ei voi tarpeen vaatiessa paeta.

Milloin tahansa
”Ihminen voi saada fobian periaatteessa missä iässä tahansa”, sanoo Jaana Jurmu. Hän on psykiatri, psykoterapeutti ja kuvataiteen terapiaopiskelija. Lapsuudessa alkanut neuroosi yleensä pahenee lähestyttäessä aikuisikää. ”3-5 -vuotiailla lapsilla pelkääminen on tavallista. He saattavat pelätä esim. pimeää tai koppakuoriasia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että heille ehdottomasti kehittyisi fobia, mutta se on mahdollista. Fobian voi saada myös aikuisiässä, jos joutuu esim. autokolariin.” Jurmun mukaan kaikki perustuu aikaisemmin koettuun. Hän lisää, että psyykkisissä ongelmissa myös mielen tiedostamattomat asiat ja piilotajunta ovat tärkeässä asemassa.

Fobia voi versoa mitättömän pienestä pettymyksestä tai suuresta katastrofista. Fobia voidaan myös oppia: esim. vanhemmat saattavat käyttäytymisellään siirtää pelkonsa lapseen. Myös siitä, kun ihminen näkee toisen pelkäävän, tai jos häntä on varoitettu jostain saattaa kehittyä fobia.

Paraneminen alkaa myöntämisellä
Ensimmäinen askel fobian voittamisessa on sen tunnistaminen ja myöntäminen. ”Hoitokeinona ovat usein psykoanalyysi ja psykoanalyyttinen terapia, joissa pyritään löytämään fobian perimmäinen syy”, Jurmu kertoo. Näihin hoitomenetelmiin kuuluu meneminen lapsuuden muistoihin ja tapahtumiin sekä foobikon suhteiden ja virheiden tutkiminen.

Foobisen neuroosin voittaminen on pitkäaikainen, useita vuosia kestävä ja foobikolta itseltää paljon vaativa prosessi.
Fobiasta on mahdollista päästä kokonaan. ”Nuorilla paraneminen kestää yleensä vähemmän aikaa kuin vanhemmilla ihmisillä.”
”Joskus potilaat keskeyttävät hoidon. Yhtenä syynä voidaan pitää sitä, että pelko voi olla myös tyydyttävää. Silloin se saattaa palvella jotain muuta tarvetta. Ihminen on esim. siirtänyt pelkonsa toiseen kohteeseen.”

Jurmun mukaan jo voitettu fobia voi tulla takaisinkin, mutta koska ihminen on kerran siitä parantunut, on hänellä olemassa paranemisen malli, jota lähdetään sitten uudelleen työstämään.

”Mielestäni ihmisillä on vain erilaisia tapoja elää. En mielelläni luokittelisi ihmisiä terveisiin ja sairaisiin: psyykkisiä ongelmia voi ilmaantua melkein kenelle tahansa.”

Ukonilman laannuttua
”Foobikot tarvitsevat harvemmin sairaalahoitoa, yleisin hoitokeino on avohoito. Osastolle siirtymisen harkitseminen on ajankohtaista silloin, kun fobia on invalidisoinut potilaan täysin, esim. kaupassa käynti tai laskujen maksu pankissa ovat aivan mahdottomia ajatuksia”, sanoo Jukka Peltola. Peltola painottaa, että näin vakavan fobian taustalla piilee usein jokin muu psyykkinen sairaus.

Ennen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiedottajaksi ryhtymistä Jukka Peltola oli töissä Hesperian sairaalassa päivystyspoliklinikalla. Siellä työskentelevät ihmiset ottavat vastaan kaikki uudet sairaalan tulevat. ”Ei ole yleistä, että henkilö hakeutuu mielisairaalaan fobiansa takia, mutta sellaisiakin tapauksia on ollut”, tietää Peltola kertoa.

”Esimerkiksi kerran eräs yksinäinen vanha rouva halusi sairaalahoitoa, koska pelkäsi kuollakseen ukkosta. Katsoimme, ettei osastolle tulo ollut tarpeellista, ja niin ukonilman laannuttua nainen lähti takaisin kotiinsa.”

Fobiasta kärsivät voivat hakea apua esim. mielenterveystoimistoista, joissa hoito on ilmaista tai yksityisten psykiatrien vastaanotoilta.

Fobiat hulluutta?
Meistä terveistä ihmisistä fobiat saattavat kuullostaa naurettavilta, jopa typeriltä. Kuinka joku voin pelätä puita?
Alamme helposti pitää foobikkoja seinähulluina. Mutta ajatellaanpa esim. jo vanhenevia naisia, jotka kaikin keinoin, kirurgin veistä kaihtamatta yrittävät säilyä nuorina. Voisiko tässä piillä fobia vanhenemista ja lopulta kuolemaa kohtaan?

Emme pidä näitä naisia (ja miksei yhtälailla miehiä) hulluina, mielenvikaisina. Vaikka anoreksiaa ei luokitella fobiaksi, niin väitän, että siinä on nimenomaan kysymys fobiasta - lihomisen pelosta.
Emme pidä anorektikkoja mielisairaina. Älkäämme siis tuomitko myöskään foobikkoja. On hyvä pitää mielessä, että fobia voi tulla kenelle tahansa.



Maria Matinmikko
fym@hattu.net

Katso myös
» Kallion lukion kotisivut
» Lähetä Free Your Mind postikortti