Formulasirkus - kiehtovaa ja ärsyttävää
Maailman formulakerma kokoontui Ranskaan, Magny-Coursin radalle. Rata sijaitsee Neversin kaupungissa, noin 2 tunnin junamatkan päässä Pariisista etelään. Lähes keskellä ei mitään. Pariisissa formuloita ei edes huomaa. Ranskalaisten suurin juttu urheilussa on jalkapallo ja pyöräily.
 Suoralla vauhti voi ylittää 300 km/h |
Michael Schumacher, tuo formuloiden keisari, saa vuodessa palkkaa n. 250 miljoonaa ja lisäksi sivutuloina sponsoroinnista n. 350 miljoonaa. Formulasirkuksessa puhuu raha. Yleensä teknisesti paras auto voittaa. Kuski ajaa. Tokihan kuskeissa on eroja. Joltain menee hermot, toinen on onnekas, joku saattaa olla hidas ja jollakin kaasupoljin liian tinakassa, joten auto saattaa löytyä hiekka- tai nurmikentältä tai rengaskasasta. Joskus lopullisen huonoin seurauksin.
Radan ulkopuolella tehdään bisnestä. Alueella kulkee onnellinen, mutta kohtuullisen verran formulatähtiä köyhempi tallikannattaja päässä lippis, selässään reppu tai tangossa lippu. Tulee vähän fiilis, että show must go on. Tallit esittelevät alueella autojaan, tekniikkaa ja saattaapa joku onnekas nähdä jonkun kuljettajankin.
 Formulabisnes myy |
Bensa palaa. Jotkut väittävät formuloiden kehittävän myös muuta autokantaa. Mene ja tiedä. Saattaa olla, että ympäristöaktivistit ovat eri mieltä. Heitä ei kuitenkaan radalla näkynyt eikä kuulunut.
Lähtöalueella on huumaava meteli. Moottorit pärisevät, teknikot hiovat viimeisiä yksityiskohtia. Korvatulpat ovat välttämättömät. Eivätkä nekään meinaa riittää. Vaikka formuloissa insinöörit ovat huippuluokkaa, asentavat he yhden osan Häkkisen autoon väärin ja Suomen suuri toivo jää ruutuun. Suomalaisten miesten hartiat lysähtävät ja juhlat loppuvat kuin seinään.
 Suomifani ja pari autoa |
Vieressäni istuu ranskalainen nuori mies. Keskustelemme eleillä, sillä hän ei tietenkään osaa englantia. Tietääköhän hän edes Suomen kielen olemassaolosta? Edessäni istuu joukko suomalaisia – maskuliinisesti, miehisesti pullistelevia. Formulat on miesten juttu. Tai paremminkin poikien. Takanani istuu italialainenm joka innostuu aina kun Ferrari ajaa ohi. Meillä on kuitenkin hauskaa. Yksi tarjoaa olutta, toinen patonkia, kolmas hedelmiä. Huumori lentää. Toisen tiimin kannattajaa onnitellaan reilusti (mutta hammasta purren) ja näissä kisoissa kaikki haukkuivat McLarenin tallin mokailut.
Katsomossa tirisee liha. Aurinko paahtaa kuumasti. Monikielinen puheensorina täyttää ilman aina silloin kun autot ovat nähtävissä vain screeniltä. Ohikiitävän hetken näemme ne suoralla ja hetken päästä ne kiitävät mutkan taakse. Ferrari voittaa jälleen. Ylivoimaisuus on kiusallista. Saattaa olla, että jengi jää seuraavalla kerralla kotiin.
 Schumacherin veljekset |
 Kenttäkeittiö |
Mikä formuloissa kiehtoo? Jokin, jota on vaikea kuvata. Tunnelma, vauhti, kiihkeys ja intohimo. Monikansallisuus ja julkkikset (niitä ei Magny-Coursissa juuri ollut, koska se sijaitsee maaseudulla). Olin ensimmäistä kertaa formuloissa. Jos en olisi järkevä, minusta saattaisi tulla formulahullu. Säikähdän ajatusta, enhän minä, ajatteleva ja tietoinen ihminen voi hyväksyä formuloita. Miksi en? Ja saman tien kysyn: onko tässä mitään järkeä?
 Rekka-autoittain tekniikkaa |
Leena 04.07.01
fym@hattu.net
