Ohita navigointi

Kajakkikikkailu

Lähdettiin minä, Vexi, Antony ja Antti kajakeilla näkö-ala galtseille tsiigailee maisemii.

Aurinko laski ja teki väylää meren pintaan. Se oli jollakin tapaa aika luksusta. Tai mä dikkasin ainakin harvemmin sitä kiinnittää huomiota sellasiin pikku asioihin. Kun tuppaa olee aina niin helskutin moinen kiire.


No päästiin perille ja saatiin aika taageja fotoja. Minä ja Antony päätettiin lähteä kiertämään koko saari.
Ilma oli niin helmi ja aikaa oli vielä pari tuntia ennen pimeän tuloa. Vexi ja Antti palasi mökille lämmittämään saunaa. Ja meidän seikkailu alkoi, jo melkein alku metreillä iski laiskuus ja päätettiin oikaista pikkaisen kaislikon läpi. Idea oli aivan loistava paitsi reitti oli mennyt umpeen. Kaatuneet kaislat olivat tehneet pedin, josta ei kerta kaikkiaan päässyt läpi. Kajakit kainaloon ja kantaen. Katkennet kaislat pisteli ikävästi jalkapohjia, ja hyvä jos ykskään paikka jäi hyttysiltä syömättä. Vedin sukat jalkaan ja rymysin eteenpäin. Vihdoinkin vettä alkoi olla sen verran, että pystyi jatkaa melomista. Kajakki lipui tasaisesti ja aurasi kaisloja edestään. Kaislikko harveni ja edessä oli aivan peilityyni poukama. Päätimme levähtää hetken rantauduimme ja mä katsoin sukkiani. Siinä tais muutama kirosana päästä ja te ette usko mikä haju niistä lähti. Mä linkosin ne sukat puun oksalle kuivumaa ja musta tuntuu että siellä ne kuivuu vieläkin. Mä en vaan kerta kaikkiaan uskaltanut viedä niitä sukkia himaan mutsille pestäväksi. No joo hetken jaloittelun jälkeen jatkoimme matkaa. Oli ihan tyyntä melottiin kaikessa rauhassa vain melankauhaisu rikkoi hiljaisuuden. Ja sit yhtä äkkiä me nähtiin rannassa hevonen jolla oli sarvet. Se oli sen verran pelottavaa että me spurtattiin.

Eksyminen
Kartta joka on kaupunkilaiselle välttämätön vaikka kierretään saarta oli kuitenkin vain puolikas sellainen. Ja huomasimme että emme olleet enää kartalla. Alkoi tulla jo pimeä ja tuuli yltyi. Pieni strateginen neuvottelu tauko ja matka taas jatkui. Tauon aikana vettä taisi lirahtaa kajakkiini muutamia litroja. Matkaa ei ehkä ollut enää paljon jäljellä kun kun oletettiin että ollaan takasin kartalla. Kartalla oltiin mutta ei siellä päinkään missä luultiin. No ei me melottu kilsa väärään suuntaan. Vielä loppu spurtti ja oltiin perillä. Oli niin sankari olo ja sitä myös laulettiin. Reissu oli aika new fucking expirience.



Jake 29.01.01
toimitus@toimitus.hattu.net

Katso myös
» Nuorisoasiankeskuksen Benkkusivut
» Lähetä Free Your Mind -postikortti

Benkku

» Benkku 2001 - Index
» Merikeittiön Ahven- ja haukifileet
» Kajakkikikkailu
» Heron leiri
» Tapulikaupungin KV-leiri
» Leiriviikko 23
» Leiriviikko 24
» Jaken ja Veken merikettiö
» Jaken ja Veken merikettiö 2
» Merirosvoleiri hässäkkä
» Sahapukin vihkiäiset