Ohita navigointi

Lännen Avoin Foorumi



Kikattelusta väittelyyn

Avoin foorumi vuosi sitten.

Aamulla nuoret olivat hieman väsyneitä. Kanneltalossa kuului mm. tekopieruja ja pientä kikattelua. Ensimmäiseksi puhuivat opetusviraston Leena Nousiainen ja nuorisoasiainkeskuksen Päivi Anunti siitä, kuinka viime vuoden Hesan nuorten äänen avointen foorumien ideat ovat menneet eteenpäin. Yksi nuorten viime vuoden aiheista oli huume- ja päihdevalistus kouluissa. Leena Nousiainen kertoi, että huume- ja päihdevalistusta lisätään, kun terveystieto tulee oppiaineeksi v.2003.

Monipuolista liikuntaa

Nuoret toivoivat myös lisää liikuntatiloja, joita siistittäisiin tasaisin väliajoin. Liikuntatiloilla nuoret tarkoittivat mm. skeittipaikkoja, koriskenttiä, ja tytöille enemmän harrastamispaikkoja. Tyttöjen tarpeita liikuntalautakunta on huomioinutkin; Malminkartanoon on tullut ratsastustalli, ja Konalaan on tulossa koirien agilityrata.

Nuorisokahvilat ja nuorisotalojen aukioloajat

Nuorten toivelistalla oli myös nuorisokahviloiden lisääminen. Nuorisokahvilan tulisi olla ikärajaton, päihteetön ja myöhään auki. Paikka, jossa voisi olla pelkäämättä, että joku heittäisi ulos. Nuorten ideat menivät siis eteenpäin. Ideat ja ehdotukset lähetettin mm. opetuslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisolautakunnalle ja kaupunginsuunnittelulautakunnalle. Vastauksiakin siis tuli, mutta kaikkien ideoitten toteuttaminen kestää aina aikansa.

Kerrottiin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotoimenjohtajan Lasse Siuralan ehdottaneen, että nuorisotalojen aukioloaikoja pidennettäisiin. Tuskin kukaan nuorista on ehdotusta vastaan.

Nuorten järjestöesittelyä

Seuraavaksi paikalle saapuivat Mirka Vainikka Sosiaalidemokraateista, ja Ville Maijala Kristillisdemokraateista. He kertoivat mm. kuinka he ovat päätyneet puolueisiinsa ja millä perusteella he ovat valinneet puolueensa. He kehottivat myös nuoria liittymään oppilaskuntiin, jos on halua vaikuttaa asioihin.

Oppilaskunnan toiminnasta kertoi tämän jälkeen Leena Nousiainen, ja hän kyseli samalla ketkä paikalla olevista nuorista ovat oppilaskunnan toiminnassa mukana. Ja kyllähän niitä käsiä nousikin.

Ryhmiin eri aiheista

Puhuttiin myös koululakimuutosehdotuksesta, se tulisi olemaan yksi tämän päivän ryhmän aiheista. Seuraavaksi suoritettiinkin ryhmiin jako. Ryhmät olivat seuraavat:
1. Koululakiuudistus -ryhmä
2. Nuorten talous/opintotuet -ryhmä
3. Nuorten talous/lapsilisät -ryhmä
4. Lapsilisät -ryhmä
5. Maahanmuuttajat -ryhmä
6. Nuorten vaikutusmahdollisuudet -ryhmä


Oikeastaan kaikki ryhmät keskustelivat nuorten opintotuista, lapsilisistä ja niiden korottamisesta. Se oli kaikista kiivain aihe, joka sai nuoret korottamaan ääntään. Siksi ryhmien oikeat aiheet saattoivat jäädä välillä hieman sivuummalle. Joillakin ryhmillä oli myöskin omia lisäkysymyksiä kansanedustajille, aiheista jotka eivät edes kuuluneet ryhmän käsiteltäväksi.

Päättäjät kehiin

Kanneltalossa Nuorilla oli paljon kysyttävää, ja he halusivat myös vastauksia. Paneeliin kuuluivat seuraavat päättäjät:
Kansanedustaja Raakel Hiltunen, SDP
Kansanedustaja Kari Kärkkäinen, KRP
Kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta, KOK
Kansanedustaja Anni Sinnemäki, VIHR
Kansanedustaja Katja Syvärinen, VAS
Kansanedustaja Matti Vanhanen, KESK
Opetuskonsultti Olli Manninen, Opetusvirasto
Nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala, Nuorisoasiainkeskus


Päättäjät myöhässä - huonoa esimerkkiä

Lounaan jälkeen luvassa oli päättäjäpaneeli. Kansanedustajia odoteltiin ja odoteltiin, mutta ajoissa paikalle saapui ainoastaan Nuorisoasiainkeskuksen Lasse Siurala. Kansanedustajat saapuivat yksi kerrallaan hieman myöhässä, joten se tarkoitti aikataulun kiristymistä entisestään.

Nuorten ryhmillä oli 10 minuuttia aikaa esittää ideoitaan kansanedustajille, ja koska kuusi kansanedustajaa oli paikalla, oli heillä vastauspuheenvuoroa ainoastaan minuutti. Kun kansanedustajat olivat kaikki paikalla, päästiin aloittamaan.

Nuoret esittelivät itsensä, ja kertoivat hieman taustojaan. Sitten pyydettiinkin jo pidemmittä puheitta ensimmäinen ryhmä lavalle.

Koululaki -ryhmän ehdotukset


Koululaki -ryhmä kertoi, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä häiritsevälle oppilaalle. Heidän mielestään jatkuvasti häiritsevä oppilas tulisi erottaa koulusta määräaikaisesti. Ryhmän mukaan myös jonkinlainen voimankäyttö olisi sallittua, jos oppilas ei suostu poistumaan luokasta opettajan pyynnöstä. Raaka voima ei olisi sallittua, mutta kädestä kiinni taluttaminen olisi.

Koululaki - ryhmän esitys oli hyvä, joskin siitä puuttui kunnolliset, suorat kysymykset kansanedustajille. Niitä siis jäätiin kaipailemaan. Myös hiljaisuus jäi vaivaamaan. Äänessä oli oikeastaan vain yksi poika, vaikka ryhmään kuului monta nuorta.

ja päättäjien vastaukset

Katja Syvärinen Vasemmistoliitosta sanoi, että häiritsijätapauksissa täytyisi ottaa enemmän luokan mielipide huomioon. Jos oppilaat ovat sitä mieltä, että oppilas häiritsee oppimista, niin häiritsijä täytyy poistaa luokasta.

Raakel Hiltunen Sosiaalidemokraateista sanoi olleensa huolissaan tällaisista tilanteista. Hänen mielestään jos oppilas uhkaa muita oppilaita tai opettajaa esimerkiksi väkivalloin, on koko luokka syytä tyhjentää häiriön takia. Mutta hän ei antaisi opettajan käyttää voimakeinoja.

Kari Kärkkäinen Kristillisdemokraateista vastasi, että häiritsevää oppilasta ei saisi ajaa käytävälle, vaan ohjata suoraan koulukuraattorille. Yleensä jatkuvasti häiritsevällä oppilaalla on jonkinlainen henkilökohtainen ongelma, ja sen selvittämiseksi tarvitaan alan ammattilainen, koska opettajia ei ole koulutettu psykiatreiksi.

Hanna Markkula-Kivisilta Kokoomuksesta oli samaa mieltä Kari Kärkkäisen kanssa. Jos ajetaan häiritsevä oppilas jatkuvasti käytävälle, ei hän opi mitään, häiritseminen voi vaan jatkua. Siksi ongelmiin on puututtava ajoissa.

Keskustan Matti Vanhasen mielestä jokaisella on kuitenkin oikeus puolustautua. Jos oppilas käy opettajan kimppuun, on opettajalla lain mukaan oikeus puolustautua.

Talous ja opintotuki -ryhmän ehdotuksia…


Ryhmä halusi tietää, miksi vanhempien tulot vaikuttavat nuorten opintotukiin. Heidän mielestään vanhemmat voivat olla rikkaita, mutta eivät silti anna lapselleen tarpeeksi rahaa, koska nuorilla rahaa kuitenkin menee paljon. Jo pelkästään koulukirjoihin lukiossa voi mennä yli 100 euroa kuukaudessa. Opiskelijan on pakko käydä huonon rahatilanteen takia töissä, ja siksi opiskelut kärsii. Ryhmä esitti kysymyksensä ja ehdotuksensa hyvin asiallisesti.

ja päättäjät vastasivat

Katja Syvärisen mielestä tukia pitäisi korottaa, eikä tuen suuruus saisi olla riippuvainen vanhempien tuloista. Hän sanoi myös että lapsilisää pitäisi saada 18-vuotiaaksi asti.

Hanna Markkula-Kivisilta ja Matti Vanhanen olivat samaa mieltä Katja Syvärisen kanssa. Työt kyllä haittavaat ja saattavat pitkittää opiskeluja.
Samalla ryhmällä oli myös toinen kysymys, joka ei niinkään aiheeseen liittynyt. Nimittäin homekoulut ja niiden korjaaminen. Ryhmä halusi tietää kumpi on kalliimpaa, korjata homekouluja, vai hoitaa niitä potilaita, jotka kärsivät homeesta kenties koko loppuelämänsä? Miksei kouluihin ei voida tehdä enemmän tarkistuksia homeen ehkäisemiseksi?

Anni Sinnemäki Vihreistä vastasi, että aiheesta puhutaan paljon eduskunnassa. Asialle on jotain tehtävä, mutta rahaa tarvittaisiin enemmän, koska korjaukset ovat hyvin kalliita.

Matti Vanhasen mielestä kunnalta pitäisi vaatia rahat korjauksiin.

Talous ja lapsilisä-ryhmän ehdotuksia…


Ryhmä valitteli erityisesti 17-20 -vuotiaiden heikkoa rahatilannetta. Joko opintotukiin korotus, tai sitten lapsilisien pidennys, ainakin 18-vuotiaaksi asti. Minkä takia tukiin ei saada muutosta? Ryhmä oli hyvin innokas kyselemään ja utelemaan, miksi asioille ei tapahdu mitään, puheista huolimatta?

Ryhmän mielestä opiskelijoille lisää rahaa voisi leikata esim. ulkoministeriöltä, koska Suomella ei ole hirveästi hätää. Siitä vasta meteli syntyikin.

ja poliitikot vastasivat

Anni Sinnemäen mielestä rahoja ei missään nimessä saa ottaa kehitysyhteistyöltä, jostain muualta ne täytyy leikkaa. Suomen tehtävä on Sinnemäen mielestä auttaa muita maita, kun on kerran varoja.
Yleisöstä kuultiin myös kommentti, että eikö olisi parempi, ettei muualla maailmassa nähtäisi nälkää, kuin että nuorten tuet olisivat isompia? Suomessa on kuitenkin kaikki aika hyvin, kouluakin voidaan käydä ilmaiseksi, eikä Suomessa nähdä nälkää.

Tähän ryhmä vastasi, että Suomen asiat on ensin saatava kuntoon, ennen kun voi auttaa muita maita. Suomen tilanteen parantaminen on ensisijainen asia.

Hanna Markkula-Kivisilta sanoi, että rahaa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole niin paljon, että voitaisiin ajatella nuorten tukien nostamista. Nuorten pitäisi olla tämän opintotuen kanssa aktiivisempia, ja yrittää itse puuttua sen suuruuteen. Tärkeämpää on se, ettei maailmalla nähdä nälkää.

Lapsilisät-ryhmän ehdotuksia…

Lapsilisiä pohdittiin siis useammassa ryhmässä. Tämä ryhmä kuitenkin otti lapsilisät ainoaksi pohdittavaksi aiheeksi, ja mietti, olisiko lapsilisä-kortti hyvä idea? Lapsilisät laitettaisiin siis kortille, jota vain lapsi saisi käyttää. Kortti annettaisiin lapselle vaikka 12- vuotiaana, ja sillä voisi ostaa vaatteita ja muuta tarpeellista.

Ryhmän mielestä lapsilisärahojen käyttöä on vaikea valvoa. Esimerkkinä ryhmä kertoi, että jos äiti tai isä on alkoholisti, menee rahat silloin viinaan, eikä lapsi saa tarpeeksi vaatteita. Ryhmä oli myös sitä mieltä, että kaikkien lapsien täytyisi saada sama rahasumma lapsilisää.

ja päättäjien vastauksia satelee

Anni Sinnemäki kertoi, että lapsilisät tulisi jatkossakin antaa vanhemmille, koska he osaavat käyttää rahat oikein. Jos rahat menee vanhempien alkoholijuomiin tai muuhun turhaan, niin sitten asia sosiaaliviranomaisten hoidettavaksi.

Kari Kärkkäinen kertoi esimerkin, että hänen lapsensa halusi lapsilisät tililleen, ja saikin sillä ehdolla, että ostaisi vaatteet itse ja maksaisi harrastuksensa. Tätä kesti noin vuoden, kunnes lapsi kyllästyi tähän järjestelmään ja halusi, että jatkossa vanhemmat hoitavat raha-asiat. Kari viittasi siis siihen, etteivät lapset jaksa hoitaa raha-asioitaan itse, siitä on heille liikaa vaivaa ja huolta.

Maahanmuuttajat -ryhmän ehdotuksia…


Ryhmä pohti maahanmuuttajien heikkoa tilannetta. Ei löydy työpaikkoja, koska ei osata kieltä. Opiskelu ei kiinnosta, koska Suomen kielen oppiminen saattaa olla vaikeata. Ja opiskelusta kun ei saa rahaa, opiskelun ohessa täytyisi siis käydä töissä. Liian vaivalloista?

Ryhmä ehdottikin seuraavaa; pakollinen koulutus maahanmuuttajille, myös aikuisille. Opetettaisiin ainakin historiaa ja äidinkieltä, ja opiskelun ajalta saisi ”sossutuen”. Rahat otettaisiin verovaroista. Ryhmä vaikutti tilanteesta aidosti huolestuneelta.

ja poliitikkojen vastauksia

Raakel Hiltusen mielestä idea oli hyvä, koska kielitaidon hankkiminen on tärkeää. Anni Sinnemäki ja nuorisoasiainkeskuksen Lasse Siurala yhtyivät tähän.

Hanna Markkula-Kivisilta oli myös samaa mieltä, ja oli hyvin iloinen siitä, että nuorilla on näin positiivinen asenne maahanmuuttajia kohtaan.

Nuorten vaikutusmahdollisuudet-ryhmän ehdotuksia…

Ryhmän mielestä äänestysikärajaa täytyisi laskea, koska ei ole reilua, että nuorten asioista päättävät vanhat ihmiset. Nuorten asioihin haluavat vaikuttaa nuoret itse. Eli äänestysikäraja tulisi laskea 16-vuoteen.

Ryhmän mielestä nuorten tulisi saada enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, koska nuorissa on tulevaisuus. "Satsatkaa nuoriin!"

päättäjät satsasivat seuraavasti

Anni Sinnemäki oli sitä mieltä, että idea on kyllä hyvä, mutta täytyy sitten myös olla aktiivisia, jos äänestysikärajaa lasketaan.

Kari Kärkkäinen sanoi olevansa huolissaan jo nykytilanteesta, ja siitä kun 18- vuotiaatkaan nuoret eivät äänestä, niin miten sitten saadaan vielä nuoremmat innostumaan äänestämisestä?

Hanna Markkula-Kivisilta tykkäsi ideasta, mutta totesi, ettei mitään voi vielä lyödä lukkoon. Asiaa täytyy miettiä vielä hieman.

Lasse Siurala sanoi ryhmän nuorten olleen liian vaatimattomia. Nuoret ovat nimenomaan tämän päivän päättäjiä, ja äänestysikäraja tulisi laskea 16-vuoteen. Lasse saikin nuorilta raivoisat aplodit.

Huoli bänditiloista


Sama ryhmä otti vielä esille nuorten kulttuuritoiminnan. Enemmän harrastustiloja nuorille, bänditiloja ja muutenkin enemmän budjettivaroja nuorten kulttuuritoimintaan.



Lasse Siurala kertoi, että bänditiloja on jo useammissa nuorisotaloissa. Bänditilat ovat kuitenkin todella kalliita, joten siksi niitä ei ole kaikissa nuorisotaloissa.

Yleisöstä tuli kuitenkin tietoa, ettei bänditilojen käyttö ole kovin helppoa. Joihinkin bänditiloihin saattaa olla monen kuukauden jonot. Siksi ehdotettiinkin, että miksei koulun musiikkiluokissa saa omilla soittimilla soittaa iltaisin, kun kerran vahtimestarikin on useasti iltaan asti paikalla?

Olli Manninen opetusvirastosta lupasi selvittää asiaa. Koulun musiikkiluokat ovat kuitenkin tyhjillään iltaisin, siis miksei?

Loppulupaukset


Päättäjäpaneeli loppui tähän. Tai ei aivan; luvassa oli vielä kansanedustajien ns. "loppulupaukset".

Anni Sinnemäki lupasi puhua lapsilisän korottamisesta. Kari Kärkkäinen lupasi samaa.

Hanna Markkula-Kivisilta oli huolissaan homekouluista ja niiden korjaamisesta, ja lupasi yrittää edistää sitä asiaa.

Raakel Hiltunen puhui maahanmuuttajien tilanteesta, ja lupasi puhua lapsilisistä ja lasten turvallisuudesta yleensä.

Nuorisoasiainkeskuksen Lasse Siurala ja opetusviraston Olli Manninen lupasivat kehittää nuorisotyötä, yrittää saada lisää varoja lasten mielenterveystyöhön, ja tukea nuorisorikollisille.

Hesan nuorten äänen 2002 avoin foorumi Kanneltalossa sujui siis hienosti, vaikka nuorilla olikin paljon samoja aiheita. Loppupäivästä oli havaittavissa samanlaista levottomuutta kuin aamustakin, mutta useimmilla nuorilla kiinostus kuitenkin säilyi loppuun asti.

Nuoret olivat enemmistön mukaan tyytyväisiä kansanedustajien vastauksiin, ja siihen kuinka sujuvasti kaikki loppujen lopuksi meni. Kanneltalosta päästiin kotiin jopa puolituntia luultua aiemmin, ja mikä tärkeintä, kotiin mentiin hyvillä mielin.

Real Video



Kansanedustaja Anni Sinnemäki ja nuoria haastattelussa.

Kesto : 05:18

» Hitaat yhteydet 56 kbps

» Nopeat yhteydet 256 kbps




Kannelmäen nuorten gallup.

Kesto : 05:35

» Hitaat yhteydet 56 kbps

» Nopeat yhteydet 256 kbps



Roosa, Hanna ja Riikka 25.11.02
toimitus@toimitus.hattu.net

Katso myös
» valtikka.net
» Helsingin kaupunki - Nuorisoasiainkeskus

Avoimet Foorumit 2002

» Index - Etusivu
» Itä-Helsinki
» Kantakaupunki
» Koilinen
» Länsi-Helsinki