Ohita navigointi

Radiotoimittajantyö - Ohjelmatyypit

Radio punahatun studio

Äänenkäyttö puhuttaessa
Radiotoimittajaksi aikovan tai jo kokemustakin omaavan toimittajan on syytä nauhoittaa ja kuunnella kriittisellä korvalla omia lähetyksiään.
Usein vasta-alkaja huomaa kuunnellessaan omaa puhettaan nauhalta puhuvansa kimakalla, hengästyneellä äänellä tai honottavansa. Nämä viat ovat korjattavissa samoin kirjaimien virheellinen ääntäminen.Harjoittele vaikkapa sanoilla solupolyuretaani ja olympialaiset.
Puhuttaessa radioon ääntä on yleensä syytä alentaa.Mikrofoni kyllä vahvistaa ääntä.Toisilla on kuitenkin luonnostaan sopiva äänenkorkeus.
Tälläisestä ihmisestä voi tulla hyvä selostaja.Liiallinen äänenvoima korvataan selvyydellä tai puhutaan puolta hitaammin ja lausutaan selkeästi.

Radiokuunnelma
Kuunnelma on näytelmä, jonka näyttämöä ja näyttelijöitä ei nähdä.Kunnelma on siis vapaa liikkumaan ajassa ja paikassa.
Radiokuunnelma tehdään käsikirjoituksen mukaan.Käsikirjoitukset jaetaan kahteen palstaan.Vuorosanat kirjoitetaan oikeanpuoleiselle palstalle.Samalle kohdalle sivua vasemmalle palstalle merkitään
äänitehosteet, jotka yleensä vaihtuvat vuorosanojen mukaisesti.Vuorosanoista on käytävä ilmi, missä ollaan ja mitä nähdään.Jos kuunnelmaan tulee uusi henkilö lisää, hänen tulonsa on replikoitava:
"Moi Maija, kävitsä kaupas?"Radiokuunnelman henkilöt puhuttelevat toisiaan useammin.Kuunnelmien tekeminen on yksinkertaista; näyttelijät istuvat pöydän ääressä ja studioteknikko kaataa ääniä nauhalle.
Yksi vaikeimmista ongelmista radiokuunnelmatuotannosta on studion seinien kaiku.Sen erottaa selvästi myös ulkokohtauksissa.Tarkka kuulija myös huomaa selllaisen äänikuvan, joka syntyy siitä,
että puhuja on määrätyn etäisyyden päässä mikrofonista ja määrätyssä kulmassa siihen nähden.Jos näissä tapahtuu muutos, kuulija aistii liikkeen, muuten ei.Stereokuunnelmassa huolehditaan
siitä, että sijoitus stereokenttään on oikea.Tämä on vaativa tehtävä, noudatetaan samaa sääntöä kuin elokuvassa: kamera viivaa ei ylitetä, henkilö joka on kerran puhunut vasemmalla pysyy vasemmalla.
Radiokuunnelma voi olla komedia, siis vuorosanat ovat hauskat.Radioaseman johto on kuitenkin yleensä tarkka siitä kenen kustannuksella sopii pilailla.
Sitten on draamallisia kuunnelmia, joissa kuvaillaan ihmisten elämää.Niissä voidaan ottaa voimakkaita asenteita, politiikkkaa, ja repliikien välityksellä harjoittaa asenteiden taivuttamista. Vielä on olemassa kuunnelmat, joissa elävöitetään historiallisia tapahtumia sekä jännityskuunnelmat.Molemmat tehdään pyrkien mahdollisimman suureen todellisuudentuntuun ja aitouteen.

Radioselostukset
Selostusohjelmista tyypillisimpiä ovat urheiluselostukset, mutta mitä tahansa uutistapahtumia voi päästä selostamaan - puoluekokouksesta missikisoihin.Selostaja tekee huomioita, hän on kuulijan silmät. Selostaja kertoo mitä tapahtuu ja mitä näkyy.Selostusharjoitusta saat kun otat hyvän tilannekuvan ja puhut näkemästäsi taukoamatta viisi minuuttia.Tositilanteessa tulee aina hetkiä jolloin ei tapahdu mitään ja silloin on puhuttava mielikuvituksesta.Ammattiselostajalla on satoja keinoja täyttää kuolleeet kohdat.Selostajalla on oltava varamateriaalia, urheiluselostuksissa yms. tosiasiatietoja, joita voi tilanteen tullen ladella. Selostaja saattaa kiikaroida ihmisiä ja kertoa näkemäänsä. Tapahtumat selostajan on kerrottava mitä suurimmalla huolella, yksityiskohtia unohtamatta. Kun selostaja on kaksisuuntaisessa yhteydessä radioasemaan suorassa lähetyksessä, hänen pitää olla radiovastaanotin, mielellään korvalaput, jotta hän on ajan tasalla sen suhteen, mitä menee ulos ja tietää siis varmuudella puhuvansa lähetykseen.

Radion dokumenttiohjelmat
Dokumenttiohjelma on äänikooste, jolla on kiinteä paikkansa radion ohjelma-aikataulussa.Asia/dokumenttiohjelmalla on luonne, tarkoitus ja aihe.Dokumenttiohjelma on määrätyn mittainen, tavallisesti 27, 42 tai 57 minuuttia kestävä.Dokumenttiohjelmia pidetään radion tavallista parempana ja arvokkaampana ohjelma-antina.Ihanteena on kontrolloitu tiedonvälitys, jossa välitetään yleisölle tosiasioita.Tosiasiat johtavat tarkkaavaisen kuulijan vähitellen tekemään johtopäätöksiä.Tämä reaktio on kuulijan aktivoiminen ja se on dokumenttitoimittajan päämäärä.
Dokumenttiohjelman julkisivuna ovat luotettavuus, puolueettomuus ja oikea tiedonvälitys.Toimitustyö on valintojen tekemistä.Monet aiheenvalinnat ovat sellaisia, että etukäteen on suunniteltu mihin suuntaan
kuulijan mielipidettä koitetaan kääntää.Paitsi aihetta, toimittaja valikoi näkökulman ja ihmiset joita haastattelee.Harva haastateltava puhuu putkeen asiansa ja sitten vaikenee.Yleensä haastateltava puhuu niitä näitä. Tämä kaikki äänitetään ja sitten myöhemmin leikataan.

Haastattelun tekeminen ja viimeistely
Kannettavan äänityslaitteen (MD/nauhuri) mukana seuraa mikrofoni, pöytäjalusta ja tuulisuoja.Tavallisissa oloissa käytetään pöytäjalustaa, johon mikrofoni asetetaan siten, että
se osoittaa kohti haastateltavaa.Äänitystaso säädetään oikeaan arvoon haastateltavan puhuessa tavallisella äänellä.Kun haastattelija esittää kysymyksensä, hän korottaa ääntään ja puhuu selkeästi.
Mikäli ollaan tilanteessa , jossa seistään tai kävellään, mikrofoni on haastattelijan kädessä.Johto, joka lähtee mikrofonista, kierretään kerran käden ympäri lenkiksi.Näin vältytään mahdollinen johdon kolina
tai sotkeutuminen.Puhuttaessa viedään mikrofoni 10-20 cm:n etäisyydelle puhuvasta suusta.Kun ihmistä haastatellaan radioon on hänet saatava puhumaan oma-aloitteiseti ja kertomaan asia mielenkiintoisella tavalla.
Asianomaisen kanssa sovitaan haastattelusta etukäteen tai jos haastattelusta päätetään vasta paikanpäällä,siitä sovitaan vähän ennen haastattelua. Toimittajan on varattava mukaansa riittävästi tallennemateriaalia ja varavirtaa (pattereita).Paikan päällä suoritetaan ensin tarpeelliset äänikokeet ja sitten aloitetaan äänitys heti. Muuten menetellen ei saa taltioitua tuoretta kertomusta.Tärkeintä on, että juttu, silloin kun se kerrotaan ensikertaa, menee nauhalle.Ei ole väliä mitä muuta nauhalle menee, ne voidaan leikata pois.Radio-ohjelman kannnalta on välttämätöntä, että taltioidaan pääasia, tuoreesti kerrottuna.Kun mietitää minkälainen valmis, editoitu haastettelu on; täytyy vielä varoittaa, että haastattelu tilanteessa toimittaja ei saa olla suupaltti.Toimittajan ei pidä keskeyttää toista ihmistä, joka verkkaisesti ja harkiten puhuu asiaansa.

Kontaktiohjelmat
Kun radiotoimittaja puhuu kuulijan kanssa puhelimessa suorassa lähetyksessä, ilmenee sekä käytännöllisiä, että teknisiä ongelmia.
Käytännön ongelma on se, kuinka estetään soittajia puhumasta sopimattomia suorassa lähetyksessä.Tavallinen tapa on joko antaa avustajan vastata ja kuulostella soittajaa (tätä sovellettiin mm. Teppo
Turkin "Yö linjalla") tai soittaa radioasemalta kuulijan kotiin.Tekninen ongelma on kun radiokuulija soittaa kotoaan radioon.Kuulijan on suljettava radio tai ainakin pantava se pienelle volyymille.Muuten voi syntyä mikrofonikiertoa, joka kuuluu metallisena kaikuna tai pahimmassa tapauksessa kovana vihellyksenä.

Radiomainos
Radiomainos on äänimainos ja sanoman on mentävä perille äänen välityksellä.Radiomainoksella on omat erityisominaisuutensa.Radiomainosta ei voi leikata talteen.Ei hyödytä lukea vaikeita lauseita tai pitkiä numerosarjoja.Toisaalta toistamalla riittävän usein voidaan kuulijalle opettaa jokin asia ulkoa.Jingle on sävel ja sanoitus, jota käytetään mainokseen.Jingle tilataan säveltäjältä ja sanoittajalta ja sen soittavat pätevät
muusikot.Siten jinglen hinta voi olla kallis.Mainostaja voi myös ostaa tarkoitukseen varattua korvausvapaata tehostemusiikkia.Musiikki tekee mainoksesta kuulijalle siedettävän jopa nautittavan, lisäksi mainokseen sisältyy puhetta, joskus tehosteita.

Tekninen äänenmuokkaus
Radion äänitaajuudet vaihtelevat välillä 50...15000 Hz.Tavallisesti ääni pyritään toistamaan luonnonmukaisena.Joskus on hyödyllistä muokata ääntä.Keinoja on mm. matalien ja korkeiden vaimennus tai korostus tai niiden leikkaaminen (jolloin tietyn taajuuden ylittävät tai alittavat äänet häviävät)Useilla radioasemilla on lähetyksen ulosmeno päässä kompressori/limitteri joilla myös soundia muokataan/leikataan.



Tapsa Pelttari 25.02.03
tapsa@hattu.net

Katso myös
» Kansan Radioliitto ja Lähiradio-KaRa
» Ohjelmatoiminnan säännöstö

Radiotoimittajan työ

» Radiontarjoama maailmankuva
» Ohjelmatyypit
» Radioformaatit
» YleX Kati Mikkonen - Vinkkejä radiotyöhön